Setlementtityö Suomessa – työtä hyvinvoinnin edistämiseksi

15 / 04 / 2024 | Ajankohtaista, Kannanotot

Setlementtiliike on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisliike, joka edistää ihmisten välistä vuoropuhelua, merkityksellisyyden kokemuksia ja elinikäistä oppimista yhteiskunnassa. Rakennamme tulevaisuuden Suomea, joka on syrjimätön ja yhdenvertainen, yhteisöllinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen, ekologisesti kestävä yhteiskunta.

Vuonna 2023 Setlementtiliitossa ja sen 32 jäsenjärjestössä työskenteli yli 2800 henkeä ja lähes 2400 vapaaehtoista. Toimintaan tavoitettiin mukaan n. 260 000 henkeä. Setlementtitoimintaa on ollut Suomessa jo vuodesta 1918 saakka.

Setlementtien toiminta kattaa koko ihmiselämän kirjon

  1. Setlementtien 13 kansalaisopistoa ja kolme kansanopistoa tuottivat mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja kehittymiseen. Oppimisen ja harrastamisen mahdollisuuksia tarjottiin niin senioreille kuin erilaisille erityisryhmille.
  2. Lapsi ja nuorisotyö sisälsi mm. iltapäiväkerhoja, harrastustoimintaa, Tyttöjen ja Poikien Taloja ja erityisryhmille räätälöityä toimintaa.
  3. Työllisyys- ja maahanmuuttajille suunnatussa työssä mm. tuettiin työllistymistä, tarjottiin kuntouttavaa työtoimintaa, tuettiin kotoutumista ja ylläpidettiin vastaanottokeskusta.
  4. Kriisejä ja vaikeita elämäntilanteita kohdanneille tuotettiin mm. sovittelutoimintaa, rikosuhripäivystystä sekä väkivalta- ja traumatyötä.
  5. Ikääntyneille tuotettiin asumis- ja hoivapalveluja sekä avointa, hyvinvointia tukevaa toimintaa.

Paikallisten setlementtien työn tulokset näkyvät osallistujien hyvinvointina ja merkityksellisyyden kokemuksina, ratkaisuina vaikeisiin elämäntilanteisiin sekä paikallisten yhteisöjen arjessa. Työn tuloksena parannettiin ihmisten toimintakykyä ja edistettiin työkykyä, vähennettiin syrjäytymistä sekä siihen liittyviä riskejä ja ennaltaehkäistiin sekä ratkottiin yksinäisyyttä.

Rahoituksen leikkaukset osuvat heikoimpiin ja kustannukset pahoinvoinnista kaatuvat tuleville sukupolville 

Setlementtien työn rahoitus koostuu monista puroista: usein kunnille tai hyvinvointialueille tuotettavista palveluista, avustuksista kunnilta, hyvinvointialueilta, valtiolta ja säätiöiltä sekä osassa toimintoja palvelujen käyttäjiltä ja osallistujilta kerättävistä maksuista.

Juuri nyt suunnitellaan uusia, merkittäviä säästöjä hyvinvointialueille ja järjestöille suunnattuihin valtionavustuksiin. Toteutuessaan massiiviset leikkaukset kohdistuvat suoraan mahdollisuuksin auttaa apua tarvitsevia ja tukea ihmisiä löytämään ja käyttämään omia voimavarojaan.

Jo 1990-luvun lama ja siihen liittyneet nopeat leikkaukset ovat opettaneet meille, että säästöissä on tärkeää katsoa lyhyttä aikaväliä pidemmälle. Suunnitellut leikkaukset voivat näkyä säästöinä, mutta tulevat maksamaan monin kerroin rahassa mitaten. Puhumattakaan vaikutuksista inhimilliseen hyvinvointiin ja nuorten tulevaisuuteen.

Tämä yhteenveto ja kannanotto on lähetetty sähköpostitse kansanedustajille ja ministereille 11.4.2024.
Lukuja täsmennetty 15.4.2024.