Suomalaisten kulutus aiheuttaa haittaa ympäri maailmaa

16 / 05 / 2019 | Blogi, Kannanotot

Mun talous -tiimi osallistui Setlementtipäiville 25.–26.4. Avasimme lyhyessä puheenvuorossamme sitä, mitä tarkoitamme manifestillamme ”Taloudellinen lukutaito on kansalaistaito”. Taloudelliset taidot, asenteet ja käyttäytyminen ovat kaikki osa taloudellisen lukutaidon määritelmää. Kansalaistaitoihin taas kuuluvat niin yhteiskunnassa toimiminen kuin elämänsuojelukin. Puheenvuoroomme liittyen vastasimme Setlementtipäivillä toteutetun #enemmäntekoja -yhteisötaideteoksen ohjauksesta. Osallistujat miettivät taiteen keinoin, kuinka voimme peittää jättämäämme hiilijalanjälkeä.

Yhteisötaideteos olikin valitettavan ajankohtainen. Vain hiukan setlementtipäivien jälkeen julkaistiin luontopaneeli IPBES:n raportti, joka kertoo asuinplaneettamme tilasta hälyttävää tietoa; ylikulutus on täysin kestämätöntä ja planeettamme hukkuu saasteisiin. Ilmaston lisäksi uhattuina ovat monet kasvi- ja eliölajit. Ihmisen rooli tuhossa on selvä.

Synkkä arvio maailman tilasta

Tutkijoiden mukaan tilanne on päässyt niin pahaksi, että valtioiden ja ympäristöjärjestöjen toimet eivät enää riitä. Huomio on siirrettävä yksittäisten lajien ja paikkojen suojelusta järjestelmiin muutoksen taustalla, kuten tuotteiden valmistukseen ja kulutukseen.

IPBES -raportin yhteydessä tiedemiehet laativat myös eloonjäämisohjeita maailman maille. Elämme hätätilassa. Silti aivan liian vähän kuulee aiheesta edes keskustelua – toimista puhumattakaan. Nämä maailmanlopun uutiset syrjäytetään helposti. Ehkä olemme niin turtuneita niihin. Tai sitten meitä vain yksinkertaisesti kiinnostavat hedonistiset hyödykkeet enemmän kuin tulevat elinolot. Nyt ei kuitenkaan ole oikea hetki lamaantua tai tuudittautua hyvinvoinnin kuplaan. Raportissa tutkijat toteavat ajan olevan vähissä. IPBES:n mukaan jopa 500 000–1 000 000 lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon saasteiden ja elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi. Ratkaisevat poliittiset päätökset kuudennen sukupuuttoaallon hillitsemiseksi tehdään seuraavan puolentoista vuoden aikana. Villieläinten lisäksi elinolosuhteiden dramaattinen heikentyminen, jopa sukupuutto, uhkaa myös ihmisiä, ellei jotain tehdä kiireesti niiden lajien suojelemiseksi, joita tarvitsemme ruuantuotantoon, pölytykseen, puhtaisiin vesistöihin ja vakaaseen ilmastoon.

IPBES -raportti kuvaa myös eriarvoisuuden kasvua. Helsingin Sanomien artikkelissa (4.5.2019) summattiin luonnontilan heikkenemiseen linkittyvää eriarvoistumista kuvaavasti: ”Rikkaan valtion asukas käyttää keskimäärin neljä kertaa enemmän luonnonvaroja kuin köyhemmän. Lisäksi ihmiset Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kuluttavat moninkertaisesti terveysperustein suositellun määrän lihaa, sokeria ja rasvaa. Samaan aikaan 40 prosentilla maailman ihmisistä ei ole saatavilla puhdasta juomavettä.”

Isoja muutoksia tarvitaan sekä tuotteiden valmistuksessa että kulutuksessa

Yle haastatteli Suomen Luontopaneelin puheenjohtajaa, professori Janne Kotiahoa. Kotiahon mukaan me suomalaiset olemme kärjessä koko maapallon tuhoamisessa. ”Meidän kulutuksemme, elämäntapamme ja valintamme aiheuttavat hirvittävän paljon haittaa ympäri maailmaa. Me olemme ulkoistaneet haitan muualle ja asumme sitten täällä lintukodossa”, Kotiaho toteaa (Yle 6.5.2019).

Luonnon tilan parantaminen on välttämätöntä ja se vaatii kansainvälisen luontopaneelin mukaan isoja muutoksia esimerkiksi elämäntavoissa. Tämä tarve on huomioitava myös Mun talous -verkostotoimijoiden työskentelyssä. Alkukevään Puhu rahasta -kampanja tarkasteli, millaisena kulutus- ja luottoyhteiskunta nuorelle näyttäytyy. Kampanjan materiaalit ovat edelleen hyödynnettävissä. Tärkeää on suunnitella ja tehdä näkyväksi, millä muilla keinoin Mun talous -verkostossa puututaan ylikuluttamiseen ja edistetään yhteiskunnan kestävämpiä rakenteita. Tämä on meidän kaikkien asia. Kukaan ei ole liian pieni muuttaakseen maailmaa ja yhdessä olemme sitäkin vaikuttavampia.

 

Teksti: Ella Niini

Kirjoittaja on Mun talous -toiminnan kehittämiskoordinaattori