Suomen Setlementtiliiton lausunto

1. Mitä suomalaisten talousosaamiseen liittyviä tilanne- tai olosuhdetekijöitä olisi erityisesti otettava huomioon kansallisessa talousosaamisen strategiassa?

Perhetausta ja lähipiiri määrittelevät pitkälti sen, millaiset lähtökohdat ihmiset saavat asumiseen ja oman talouden hallintaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisuuksien yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Erityisesti nuoret kohtaavat elämäntilanteita, joissa he joutuvat tekemään maksukykyynsä nähden isoja hankintoja. Takuuvuokran, oman kodin välttämättömien hankintojen tai opinnoissa tarvittavan tietokoneen maksaminen ei monella onnistu, jos tavoitteellista säästämistä ei ole aloitettu hyvissä ajoin jo alaikäisenä. Ainoaksi vaihtoehdoksi nuorelle voi jäädä lainaraha. Usein henkilöillä, joilla on heikko maksukyky, on käytettävissä vain huonoja rahoitusratkaisuja. Sosiaaliset luototusmuodot on otettava käyttöön valtakunnallisesti ennaltaehkäisemään nuorten velkaantumista ja syrjäytymistä. Palvelua tarvitsevat eivät saa olla eriarvoisessa asemassa.

Talouslukutaidon merkitys korostuu kulutuskäyttäytymisen ja finanssituotteiden jatkuvasti muuttuessa sekä työelämän epävarmuuden lisääntyessä kansainvälisen talouskriisin vuoksi. Talouslukutaito on tärkeä osa kansalaistaitoja ja yhteiskunnallista osallisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota työllistymisen, yrittäjyyden ja tulojen saannin mahdollisuuksin ja oikeudenmukaisuuteen sekä yhteiskunnallisiin rakenteisiin, ja siihen millaista myötävaikutusta niillä on yksilötason tahattoman huonon taloudellisen tilanteen ja jopa (yli)velkaantumisen näkökulmasta. Kaikki velkaantuminen ei liity tiedon ja taitojen puutteeseen tai rahapelaamiseen tai kuluttamiseen. Osa ihmisistä elää jo nyt tilanteessa ja työsuhteissa, joissa työstä saadut tulot eivät riitä, ja työsopimus tai yrittäjyysmuodot eivät tue ja turvaa toimeentuloa yksilötason tai yhteiskunnallisen tason haasteiden keskellä. Esimerkiksi korona-aika on vaikuttanut moniin aloihin, ja ihmiset niillä aloilla kärsivät ja tulevat kärsimään merkittäviä taloudellisia seurauksia mainituista sysitä. Kukaan ei pärjää ilman kohtuullisia tuloja.

Myös lapsiperheiden köyhyys on huolenaiheena. Kansallisen strategian kannalta on tärkeä, että talousosaaminen on kaikkien kansalaisten ja Suomessa asuvien oikeus ja kansalaistaito. Tämä edellyttää, että strategia ottaa huomioon myös Suomessa eri syistä asuvat ja oleskelevat väestönryhmät ja heidän tarpeensa riippumatta suomen kielen taidosta. Tietoa sekä talousosaamisesta, että työllistymiseen, yrittäjyyteen, tuloihin ja tukiin liittyvää talousosaamista tarvitaan selkokielen lisäksi myös eri kielillä ja kotoutumisen eri vaiheissa ja niissä rakenteissa (mm. tuki- ja neuvontapeisteet), joissa kohdataan sellaisia väestön ryhmiä, jotka eivät kuuluu enää ikänsä takia esim. oppivelvollisuuden alle. Tarkoitus ei ole siis pelkästään tukea riskiryhmiä, joilla on vaara syrjäytyä ja joutua velkakierteeseen maksuhäiriömerkintöineen, vaan tukea myös niitä potentiaalisia ryhmiä, jotka kyllä jotenkin pärjäävät, mutta tiedolla ja osaamisella erilaisten mm. työllistymiseen ja tulojen saantiin liittyvien oikeuksien toteutuminen olisi paremmin turvattua ja suojattua esim. tuloihin ja työsuhdemuotoihin liittyvältä ns. kikkailulta ja hyväksikäytöltä. Tämä voi tarkoittaa loppukädessä sitäkin, että samasta/nykyisestä työstä voikin saada jo nyt enemmän/oikeudenmukaisia tuloja. On tärkeä, että talousosaamisen strategian toimenpiteillä tuetaan myös kansalaisten oikeudenmukaisempaa työsuhdetta, yrittäjyyttä tai sitä, että on tietoa ja taitoja omista oikeuksistaan, miten saada/vaatia oikeudenmukaisia työsopimuksia ja oikeudenmukaisia tuloja työstään. Tämän avulla merkittävän osan kansalaisten palkkaan tai työsuhteeseen liittyvät epäkohdat voisi korjaantua.

2. Onko strategiaehdotuksessa huomioitu kaikki strategian kannalta tärkeät osa-alueet (ehdotuksen sivu 5)?

Osa-alueissa korostuu strategian laatijoiden rooli. Tähän olisi syytä saada mukaan myös kansalaisten osallisuus ja toimijuus − sekä suunnittelussa, kehittämisessä että toteutuksessa.

3. Onko strategiassa mainitut tavoitteet mielestänne realistisia ja toteuttamiskelpoisia strategian toimintakautena?

On, ja yhdymme Kirkkohallituksen näkemykseen, että on tärkeä huomata, että osa talousvaikeuksista johtuu aivan liian pienistä tuloista tai elämän ennakoimattomuudesta eikä välttämättä puutteista talousosaamisessa. Lisäksi oppimisvaikeudet, lukivaikeudet ja lievä kehitysvammaisuus vaikuttavat ihmisen tiedonsaantiin ja taloudenhallintaan. Siksi näemme tärkeänä strategian yhtenä toimena perustettavan matalan kynnyksen ennakoivat neuvonta- ja tietopalvelut kansalaisille. Olennaista on kiinnittää huomiota selkokielen käyttöön yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Ymmärtämiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyvät vaikeudet lisäävät haavoittuvuutta taloudellisessa toimijuudessa sekä lisäävät riskiä haitallisiin henkilökohtaisiin ratkaisuihin.

4. Strategian toimikaudeksi ehdotetaan korkeintaan viittä vuotta. Onko se mielestänne sopiva pituus strategialle?

Emme ota suoraan kantaa siihen. Muista lausunnoista löytyy hyviä näkökulmia ja perusteluja sekä siihen, miksi se voi olla samalla sekä sopiva eli riittävän pitkä, miksi sen olisi hyvä olla vähintään viisi vuotta eli liian lyhyt, tai miksi se myös koetaan liian pitkäksi. Sopiva pituus riippuu siis toimenpiteistä, rakenteista, tahoista, tavoitteista, resursseista ja mitattavuuskysymyksistä.

5. Mitä asioita tulisi huomioida talousosaamisen koordinoinnissa?

Sivulla 15: Strategian avulla ohjataan kymmenien yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden työtä, joka on tällä hetkellä Suomessa sirpaleista ja osittain päällekkäistä. → Strategian lisäksi tarvitaan myös talousosaamisen edistämistoimintaa koordinoivia toimijoita. Yhdymme näkemykseen siitä, että kolmannen sektorin toimijoille tulee taata rahoitus pitkäjänteiseen talousosaamisen edistämistyöhön. Kansallisen talousosaamisen strategian toteutus on voimakkaasti riippuvainen kolmannen sektorin toimijoista. Kolmannella sektorilla on tehty talousosaamisen edistämistyötä jo pitkään ja erityisen tärkeää olisi, että kyettäisiin ylläpitämään jo olemassa olevia verkostoja ja valjastamaan niiden toiminta strategian toteutukseen.

Strategiakokonaisuuden toteuttamiseen liittyvänä asiakokonaisuutena mainitaan toiminnan puolueettomuuden varmistaminen. Tähän onkin erityisen hyvä kiinnittää huomiota.

6. Miten strategian ja koordinaation toteutuksessa varmistetaan kaikkien toimijoiden osallisuus?

Aidosti osallistamalla.

7. Strategian oleellinen osa on toteuttamissuunnitelma, jossa määritellään strategiakauden pituus, rakenne ja sisältö sekä toiminnan laadun ja puolueettomuuden varmistaminen. Lisäksi strategiassa määritellään yhteistyössä toimijaverkoston kautta alatavoitteet talousosaamisen osa-alueille. Pitäisikö toimintasuunnitelmassa huomioida edellä mainittujen lisäksi myös muita asioita?

Co-creation eli yhdessä kehittäminen mieluimmin kuin ylhäältä alas toimenpiteet.

8. Mitä vahvuuksia ja heikkouksia näette esitetyssä organisointimallissa (ehdotuksen sivu 14)?

Valtionhallinnon sitoutuminen on edellytys ja vahvuus strategian toteutumiselle. Kuitenkin eri toimijoille esim. kolmannen sektorin osalta tarvitaan toteutusta varten resurssit.

9. Onko teillä jotain muuta kommentoitavaa kansallisesta talousosaamisen strategiasta?

Sivulla 8 (ja myös yhteenvedossa sivulla 16): Suomen talousosaamisen strategian missiona on saada ihmiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään sekä toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tasolla. → Missiona tulisi sen sijaan olla, että ihmiset ymmärtävät talouden merkityksen (…). Se että joku SAA jonkun ymmärtämään ei ole oleellista, vaan lopputulos. Lisäksi “saada ihmiset ymmärtämään” ilmaisulla väheksytään kansalaisten aktiivista roolia ymmärtämisessä.

Sivulla 10: Eläkeikä: kurssit ennen eläkkeelle jäämistä → Jäämisen sijaan siirtyminen, jotta ei ilmaisulla väheksytä ihmisen aktiivista toimijuutta tässäkin elämänvaiheessa. Sama sivulla 11, kohdassa 3.

Sivulla 14: Kansalaisviestinnässä tulee huomioida eri kohderyhmät ja viestien saavutettavuus. Kohderyhmille tulee viestiä selkokielisesti ja eri kielillä, koska sama viesti ja kanavat eivät sovi kaikille. → Selkokielisyyden lisäksi saavutettavuus on myös esimerkiksi sitä, että verkkosivujen rakenteet merkataan niin, että ruudunlukuohjelman käyttäminen on mahdollista.

Suomen Setlementtiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua tästä tärkeästä aiheesta ja tarpeellisesta strategiasta. Suomen Setlementtiliitto ilmaisee kiinnostuksensa osallistua toimijoista koottuun ohjelmaneuvostoon ja jatkotyöskentelyyn.