Terveisiä New Yorkista ja Clevelandista. Osallistuin Clevelandissa, Ohiossa kansainvälisen setlementtiliiton International Federation of Settlement Houses and Neighborhood Centers eli IFS:n hallituksen kokoukseen. Suomen Setlementtiliitto ja myös kaikki liiton jäsenyhdistykset ovat IFS:n jäseniä.

Kahteen viikkoon on mahtunut neljä päivää tiivistä hallitustyöskentelyä, kokousjärjestelyistä vastanneen Greater Cleveland Neighborhood Centers Association eli NCA:n 75-vuotissyntymäpäiväjuhlat ja tutustuminen paikan päällä neljään setlementtijärjestöön New Yorkissa ja yhteen Clevelandissa. Tärkeää on ollut muihin IFS:läisiin ja heidän työhönsä tutustuminen.

Yhteiset arvot ja päämäärät yhdistävät meitä yli maiden ja maanosien rajojen.

Matka oli minulle henkilökohtaisesti ja ammatillisesti erittäin tärkeä. Oli voimauttavaa kuulla ja nähdä, miten teemme ”ihmisten keskellä, ihmisten kesken” työtä erilaisissa ympäristöissä samojen ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteiset arvot ja päämäärät yhdistävät meitä yli maiden ja maanosien rajojen.

Kun vierailin ensin itäisessä Clevelandissa NCA:n naapuruustalossa ja sitten New Yorkin Queensissa Jacob A. Riis Neighborhood Settlement:ssä oli aivan kuin olisin ollut kotona yhteisötalo Wihreässä Puussa Tampereen Tesomalla – niin samanlaista. Ja kuitenkin niin erilaista. Koululaisten iltapäivätoimintaa, neuvontaa ja ohjausta vanhemmille, ruoka-apua ja tilat, joissa näkyy elämisen jälki.

Silmiinpistävimmät erot löytyivät toimintaympäristöstä. Julkisen sektorin rooli, hyväntekeväisyys- ja vastuullisuusajattelu, tuloerot ja ongelmien kärjistyminen ilmenevät eri tavoin USA:ssa ja Suomessa. USA:ssa kaikki on suurta! Niin myös asuinalueilla näkyvä väestön segregaatio, rakenteellinen rasismi (joka todentuu nuorten mustien äitien korkeana lapsivuodekuolleisuutena Clevelandissa) ja aseistettu väkivalta (”No weapons”-kyltit ovella ja kameravalvonta siitä muistutuksena).

Yhteistä on tapa työskennellä. Työntekijät ovat osa yhteisöä; he vahvistavat sitä omalla toiminnallaan ja tukevat ihmisiä hyödyntämään omia voimavarojaan. Yhteistä on tasapainoilu siinä, kuinka voi olla matalan kynnyksen kohtaamispaikka, kun samaan aikaan ollaan pakotettuja keräämään osallistujien nimi- ja yhteystietoja ja laskemaan kävijämääriä ja käyntikertoja. Rahoitushuolet ja setlementtityölle sopivan paikan löytäminen julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen toimintakentällä on myös yhteistä.

Olen koko kymmenvuotisen setlementtiurani ajan ollut erittäin sitoutunut liikkeemme arvoihin. Kansainvälinen ulottuvuus – IFS Fostering Social Justice -hankkeen vierailut, hankkeen julkilausuma Strasbourgissa ja IFS:n hallituksen jäsenyys – on vahvistanut uskoani setlementtiliikkeeseen ihmisoikeuksien toteuttamisen ja demokratian vahvistamisen kuoppaisella tiellä. Minusta kansainvälinen yhteistyö on työmenetelmien kehittämisen ja uusien rahoitusmahdollisuuksien kannalta tärkeää paitsi johtamalleni yhdistykselle, niin koko suomalaiselle setlementtiliikkeelle.

Nykyinen teknologia mahdollistaa paljon yhteistyötä verkon kautta. Koska kasvokkaiset tapaamiset ovat tärkeitä suhteiden syventämiseksi, kannustan meitä kaikkia hakemaan aktiivisesti mahdollisuuksia niihin. Ehkä lähdemme sankoin joukoin IFS:n satavuotiskonferenssiin 2025!