Historiamme

Etusivu > Tietoa > Setlementtiliikkeen historia

Setlementtiliikkeen historia

Ensiaskeleet maailmalla – Englannin köyhistä kortteleista Yhdysvaltojen teollisuuskaupunkeihin

Setlementtiliikkeen idea alkoi itää Englannissa 1800-luvun puolivälissä, kun yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ajattelu sai tuulta siipiensä alle yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Vuosisadan lopulla perustettiin Itä-Lontoon köyhimpiin kortteleihin ensimmäiset kansalaiskeskukset eli setlementtitalot. Niiden perimmäinen tarkoitus oli tuoda koulutus ja tuki lähelle heitä, joiden elämää hankaloittivat sosiaaliset ongelmat. Vuonna 1884 perustettu Toynbee Hall onkin maailman ensimmäinen setlementti, ja sitä voi yhä käydä ihailemassa Lontoon East Endissä.

Ei kestänyt kauankaan, kun setlementtiliike lähti vauhdilla laajenemaan valtameren toiselle puolelle Yhdysvaltoihin. Vuonna 1886 perustettiin Yhdysvaltojen ensimmäinen setlementti Neighborhood Guild (perustajana Stanton Coit), ja vuoteen 1890 mennessä setlementtejä oli kertynyt maahan jo yli 400 kappaletta. Näistä kuuluisin lienee eurooppalaisille siirtolaisille suunnattu Chicago Hull House, jota oli perustamassa myös setlementtityön tienraivaaja Jane Addams. Setlementtiliike kukoisti erityisesti Yhdysvaltojen teollisuuskaupungeissa ja toimi merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana sosiaali- ja sivistyspalveluiden saralla.

Tie suomalaisten sydämiin – setlementtiliike yhdistämässä kahtia jakautunutta kansaa

Ensimmäisen kerran setlementtiliike kokeili saada jalansijaa Suomen maaperällä jo vuonna 1890, jolloin Alli Trygg-Helenius perusti Kansankodin Helsingin Sörnäisiin. Rahoitusongelmat keskeyttivät kuitenkin toiminnan 1910-luvun alussa.

Liike pääsi juurtumaan suomalaisten keskuuteen kunnolla vasta vuonna 1918, kun merimiespappi Sigfrid Sirenius perusti yhdessä ystäviensä kanssa Teollisuusseutujen Evankelioimisseuran eli nykyisen Suomen Setlementtiliiton. Seuran nimi vaihdettiin vuonna 1941 Kristillis-yhteiskunnalliseksi Työkeskusliitoksi, ja vuonna 1983 se sai viimein tämänpäiväisen muotonsa. Ajan saatossa liikkeen kristilliset alkujuuret myös karisivat pois matkasta, ja tätä nykyä olemme täysin poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisliike.

Sirenius oli perustamassa myös Suomen ensimmäistä työkeskusta, nykyistä Kalliolan Setlementtiä, Helsingin Kallioon vuonna 1919. Tämän jälkeen setlementtejä alkoikin syntyä eri paikkakunnille ympäri Suomea. Vuonna 1923 perustettiin kaksi yhä toiminnassa olevaa setlementtiä Lappiin: Rovalan Setlementti Rovaniemelle ja Setlementti Toivola Kemiin. Samana vuonna Toukola aloitti setlementtityön Viipurissa toimien eri puolilla kaupunkia Länsi- ja Itä-Toukolana. Viipurin jäätyä sodanaikaisissa alueluovutuksissa rajan taakse, Länsi-Toukolan toiminta evakuoitui Jyväskylään ja Itä-Toukolan Kotkaan. Jyväskylässä Toukolan perintöä jatkaa yhä tänä päivänä Jyvälän Setlementti.

Nykypäivän setlementeillä on monella muullakin juurensa syvällä historiassa. Esimerkiksi Ahjolan Setlementti perustettiin vuonna 1929 Tampereelle, Linnalan Setlementti vuonna 1938 Savonlinnaan, Auralan Setlementti vuonna 1939 Turkuun, Koskelan setlementti vuonna 1943 Äänekoskelle, Vuolle Setlementti vuonna 1944 Ouluun, Jyränkölän setlementti vuonna 1944 Heinolaan. Tulevat vuosikymmenet toivat setlementtiperheeseen yhä uusia jäsenyhdistyksiä, ja vaikka kaikki niistä eivät ole säilyneet toiminnassa näihin päiviin asti, on meillä tätä nykyä värikäs ja monipuolinen 31 setlementin verkosto läpi koko maan.

Suomen setlementtityön alkuaikoja leimasi sisällissodan kahtia jakama kansa, jonka yhdistämiseksi ja haavojen parantamiseksi tarvittiin sillanrakentajia. Setlementtiliikkeessä tätä työtä lähdettiin tekemään esimerkiksi pitämällä yhteiskunnallisia luentoja, tekemällä työtä lasten ja nuorison parissa, sekä harjoittamalla sosiaalista auttamistyötä. Eri setlementtien työmuotoja muovasivat paikalliset erityispiirteet – esimerkiksi Lapissa tärkeänä kohderyhmänä olivat metsätyöläiset.

Aina rohkeasti ihmisen puolella.

Yhteiset setlementtiarvot ovat kantaneet liikettä läpi historian aallokon, ja ne ovat yhä toimintamme vankka kivijalka. Alusta asti olemme ammentaneet yhteisöllisyyden voimasta, auttaneet ihmisiä löytämään omat, ainutlaatuiset voimavaransa ja tarjonneet sivistystä, tekemistä ja tukea kaikille sitä tarvitseville. Pitkä historia on tarkoittanut myös muutosta, sopeutumista ja ajan hermolla elämistä, ja tällä tiellä jatkamme yhä tänä päivänä: kuunnellen ja vastaten tarpeisiin ja toiveisiin, aina rohkeasti ihmisen puolella.

Uranuurtajia setlementtiliikkeen alkutaipaleelta – keitä he olivat?

Jane Addams (1860–1935) oli yhdysvaltalainen sosiaalityön ja setlementtiliikkeen pioneeri, joka teki väsymätöntä työtä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja kulttuuri- ja luokkaerojen tasoittamiseksi. Hän perusti yhdessä Ellen Gates Starrin kanssa Yhdysvaltojen kenties kuuluisimman setlementin, Chicago Hull Housen. Addams sai ensimmäisenä yhdysvaltalaisena naisena Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1931.

Alli Trygg Helenius (1852–1926) oli suomalainen kansalaisaktivisti ja setlementtityön edelläkävijä, joka perusti vuonna 1890 Helsingin Sörnäisiin Kansankodin – Suomen ensimmäisen setlementtiaatetta toteuttavan työväen keskuksen. Hän teki myös merkittävää raittiustyötä lasten parissa.

Sigfrid Sirenius (1877–1961) oli merimiespappi ja teologi, joka toi setlementtiaatteen pysyvästi Englannista Suomeen. Hän oli esimerkiksi vuonna 1918 mukana perustamassa Suomen Setlementtiliittoa, silloiselta nimeltään Teollisuusseutujen Evankeloimisseuraa, sekä vuonna 1919 Suomen ensimmäistä setlementtiä, Kalliolaa. Sirenius pyrki työllään rakentamaan siltoja sisällissodan kahtia repimän kansan välille. 

Etusivu > Tietoa > Setlementtiliikkeen historia