Yli 170 järjestöä ja yhteisöä vaatii julkiselta hallinnolta panostusta vapaaehtoisten tukemiseen, koordinointiin ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vapaaehtoistoimintaan kannattaa investoida, sillä se lisää tutkitusti sitä tekevien hyvinvointia ja vahvistaa koko yhteiskunnan osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja turvaa. Vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuutta ei saa pitää itsestäänselvyytenä.

Vapaaehtoistyön arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti sitä tekevien hyvinvointia ja toimii ennaltaehkäisevänä tekijänä esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien osallisuuden kokemuksen lisäämisessä. Kun vapaaehtoistyötä tekee vuosittain lähes puolet suomalaisista, on vapaaehtoistoiminnan tuottamilla hyvinvointivaikutuksilla valtava yhteiskunnallinen merkitys.

Korkea sosiaalinen luottamus ja yhteiskunnallinen turvallisuus on suorassa yhteydessä vahvoihin yhteisöihin. Vapaaehtoistoiminnalla on suuri rooli ja suuri potentiaali kestävän hyvinvoinnin rakentajana.

Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta. Osallisuuden kokemuksella voi olla suuria potentiaalisia kansantaloudellisia vaikutuksia. Vapaaehtoistoiminnassa saadut osallisuuden kokemukset ovat erityisen tärkeitä ihmisille, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kyselytutkimuksen mukaan vapaaehtoisuus vähensi myös koettua yksinäisyyttä yli 60 prosentilla vastaajista.

Vapaaehtoistoiminta on vaarassa romahtaa leikkausten mukana

Hallitus aikoo alentaa valtionavustusten tasoa kuluvalla hallituskaudella vahvistaakseen julkista taloutta. Suunnitelluilla leikkauksilla olisi suora vaikutus järjestöjen ja sen myötä vapaaehtoisten toimintaan.

Jo tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan ovat heikentäneet monien järjestöjen kohderyhmien tilannetta ja lisänneet painetta kääntyä järjestöjen puoleen avun tarpeessa. Järjestöjen erityisosaaminen ja vertaistuki tarjoaa apua usealle ihmisryhmälle, joka muuten jää tuen ja avun ulkopuolelle. Jos nämä palvelut ja toiminnot joudutaan lopettamaan leikkausten seurauksena, voivat inhimilliset seuraukset olla kauaskantoiset ja katastrofaaliset. Kasautuvat ongelmat voivat synnyttää mittaamattoman pahoinvoinnin kierteen, jota julkinen sektori ei pysty korjaamaan.

Monet vapaaehtoistoiminnan muodot ovat vaativuudeltaan sellaisia, että niitä ei voi ylläpitää kestävästi ilman riittäviä resursseja. Vapaaehtoistoiminta ponnistaa vapaaehtoisten omasta innostuksesta, mutta tarvitsee tuekseen myös järjestöjen ammattiosaamista ja koordinointia. Ammattilaisen tukemana vapaaehtoisen on turvallista toimia myös haastavissa tehtävissä, kuten kriisipuhelimen päivystäjänä tai valmiustoiminnassa.

Vapaaehtoistoiminta on demokratiaa edistävä voimavara

Vapaaehtoistoiminnalla ei voi paikata julkisen sektorin resurssipulaa. Vapaaehtoistoiminta on demokratiaa edistävä voimavara, joka turvaa yhteiskuntamme hyvinvoinnin kehitystä. Vapaaehtoistoiminnan todellinen arvo on enemmän kuin euroilla voidaan mitata.

Kuka tahansa voi tarvita apua järjestöiltä elämänsä jossakin vaiheessa. Kuka tahansa voi myös löytää järjestöistä itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivan tavan saada äänensä kuuluville sekä hyödyntää omaa aikaansa ja osaamistaan yhteiseksi hyväksi – kunhan laadukkaaseen, osallisuutta edistävään vapaaehtoistoimintaan panostetaan.

Hallitusohjelmassa suunnitellut valtionavustusleikkaukset uhkaavat vakavasti korvaamatonta vapaaehtoistoimintaa, järjestöjä ja koko kansalaisyhteiskuntaa, vaarantaen miljoonien ihmisten hyvinvoinnin ja syventäen yhteiskunnallisia haasteita.