Kaksi keskustelijaa on tullut Heinolaan Helsingistä saakka. He ovat rauhanlähettiläät Essi Rajala ja Lina Stark. Päivän on Heinolaan järjestänyt Rauhanlähettiläsakatemian luotsina työskentelevä Laura Lehikoinen.

Jyränkölästä ja erityisesti Mediapajan ohjaajana monille tutuksi tullut Laura Lehikoinen aloitti vuoden 2024 helmikuussa työskentelyn Suomen Setlementtiliitossa ja toimii tätä nykyä etsivän opistotyön ja rauhantyön koordinaattorina. Tämän vuoden helmikuussa hänen toimenkuvaansa astui mukaan rauhanjärjestö Sadankomitealta Setlementtiliiton omistukseen ja hallintaan siirtynyt rauhanlähettiläskoulutus, joka tunnetaan nykyään nimellä Rauhanlähettiläsakatemia. Akatemia opettaa nuorille rauhanrakentamisen taitoja ja antaa heille valmiuksia konfliktien ehkäisyyn. Sen tavoitteena on tehdä rauhanrakentamisesta kansalaistaito.

Koordinaattorina Lehikoinen järjestää rauhanlähettiläskoulutuksia ja tilaisuuksia, joissa jo valmiit rauhanlähettiläät voivat tavata toisiaan. Sadankomitealta saatu ”perintö” oli Lehikoisen mukaan suuri.

– Sen mukana tullut tietomäärä oli valtava. Kyllähän Setlementtiliitossakin tehdään rauhantyötä, mutta asioista puhutaan erilailla, hän hengähtää.

Sovinnon työkaluja konflikteihin ja radikalisoituneisiin keskusteluihin.

Rauhanlähettilästoiminnan kivijalka on aktiivinen koordinaatioryhmä, jonka jäseniä löytyy ympäri Suomea. Rauhanlähettilääksi on tänä vuonna voinut kouluttautua Kauniaisissa ja viimeisimmäksi Rovaniemellä. Lehikoinen kertoo koulutusten olleen hyvin suosittuja.

– Kauniaisissa mukaan otetaan 40 ihmistä, ja silti aina joku jää ulkopuolelle.

Yksi rauhanlähettiläskoulutuksen kulmakivistä on rakentaa sovinnon työkaluja pitkäkestoisiin konflikteihin ja radikalisoituneisiin keskusteluihin. Järjestämissään tilaisuuksissa akatemialaiset hyödyntävät dialogi–menetelmää, joka tarjoaa työkaluja tilanteisiin, joissa ihmiset eivät enää kykene yhteistyöhön, eikä toisia ja heidän mielipiteitään haluta tai kyetä kuuntelemaan tai ymmärtämään. Tulehtuneelle tilanteelle on tyypillistä, että kommunikaation taso laskee tahallisen väärinymmärtämisen, ivan tai pahimmillaan vihapuheen tasolle.

– Dialogissa pyritään ymmärtämään toisenlaisia näkökulmia ja jokainen voi ilmaista oman mielipiteensä turvallisesti. Siinä kuunnellaan ilman että pyritään vaikuttamaan, ja annetaan toisen olla eri mieltä. Kukaan ei saa sanoa mitään loukkaavaa toista kohtaan, menetelmää opiskellut Rajala kertoo.

Lehikoinen puolestaan kertoo oppineensa menetelmän kautta muun muassa avoimuutta.
– Dialogisuuden kautta olen antanut itseni altistua toisen tiedolle ja näkökulmille.

Rauhanlähettilästoiminnassa on mukana nuoria monista eri kulttuureista. Ukrainalainen, aiemmin Heinolassakin asunut Stark uskoo omasta näkökulmastaan voivan tuoda Heinolan keskustelupäivään ajatuksia, jotka suomalaisille ja ukrainalaisille ovat samoja yhteisestä rajanaapurista johtuen.

– Rauhaa tulee suojella ja ymmärtää sen merkitys, hän tiivistää.

Rauhantyö kiinnostaa kaikenikäisiä.

Lehikoinen kertoo alustavasti suunnitelleensa Heinolassa järjestettävää ikäihmisille suunnattua rauhankoulutusta.
– Rauhantyö kiinnostaa kaikenikäisiä. Erityisesti ikäihmiset ovat valtava asiantuntijapankki, hän summaa.

Vaikka Lehikoisella on rauhantyön luotsina työskentelyä takanaan vasta vajaa vuosi, on hän tyytyväinen siihen, miten paljon akatemia on saanut aikaan. Oikeastaan ihan hengästyttävän paljon. Tämä aika tarvitsee keskustelun lisäksi tahtoa ja empatiaa, hän summaa ja kertoo rauhanreservistä löytyvän tällä hetkellä kolme sataa rauhanlähettilästä. Ja lisää tulee koko ajan.

– Rauhantyötä tehdään kuitenkin ihminen kerrallaan.