Setlementtiliikkeen neljä paikallisyhdistystä (Vuolle Setlementti, Rovalan Nuoret, Setlementti Puijola ja Loisto setlementti) saivat vuosille 2021-2023 valtionavustusta valtakunnallisen Tyttöjen Talo®-verkoston LYYRA-hankkeeseen. LYYRAn tavoitteena oli edistää seksuaaliväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden entistä yhdenvertaisempia mahdollisuuksia avun ja tuen saamiseksi asuinpaikastaan riippumatta. Hankkeen päättyessä esiin on noussut useita haasteita liittyen kohdennettujen tukipalvelujen riittävyyteen.

Vuoden 2022 aikana poliisin tietoon tuli Suomessa noin 5 400 seksuaalirikosta, joista tuomion sai noin 1 200. Ilmoitetuista raiskauksista kuitenkin vain noin 40−50 prosenttia saadaan selvitettyä. Suuri osa raiskausrikoksista ja niiden yrityksistä jää poliisilta edelleen piiloon. Voimme siis puhua merkittävästä piilorikollisuudesta.

– Uusi seksuaalirikoslaki pyrkii parantamaan seksuaalirikoksen uhrin oikeuksia, mutta havaintojemme perusteella palveluissa ja prosesseissa on vielä paljon kehitettävää.  Tällä hetkellä haasteena on esimerkiksi se, että seksuaaliväkivaltaa kohdanneet haja-asutusalueiden nuoret eivät saa apua tasa-arvoisesti verrattuna suurimpien kaupunkien nuoriin, Vuolteen Tyttöjen Talon ohjaaja Mervi Koskela kuvailee.

Vuoden kestäneen hankkeen aikana esiin on noussut merkittävä pula keskitetyistä palveluista seksuaalirikosten uhreille. Julkisella puolella apua on saatavilla isompien kaupunkien Seri-keskuksista, mutta jos tapahtumasta on yli kuukausi, niin silloin uhri yleensä ohjataan jo ylikuormittuneiden julkisten mielenterveyspalveluiden piiriin. Tämä on ongelmallista, koska uhri ei ole välttämättä mielenterveyskuntoutuja ja usein apua haetaan hitaasti.

Kohdennettua tukea tulisi hankkeen havaintojen perusteella olla löydettävissä ja saatavissa niin julkisen kuin järjestöjen matalan kynnyksen tukipalveluiden kautta huomattavasti enemmän. Hyvinvointialueita rakentaessa tulisi päättäjien vaatia, että riittävät tiedon ja tuen polut seksuaaliväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille, taustasta tai asuinpaikasta riippumatta ovat löydettävissä. On myös vaadittava, että julkisen puolen ja järjestöjen ammattilaiset tekisivät tiiviimpää yhteistyötä, jotta uhrit saisivat tietoa erilaisista tuen vaihtoehdoista.

– Tarvitsemme lisää monimuotoisia ehkäisevän, kannattelevan ja korjaavan tuen muotoja sekä eri toimijoiden yhteiskehittämistä. Tällä hetkellä meidän kehittämistyön kenttä on hyvin pirstaleinen, Vuolteen hyvinvointijohtaja Anne Mustakangas-Mäkelä toteaa.

Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä työtä toteuttavat Tyttöjen Talot ovat rakentaneet jo yli vuosikymmenen ajan järjestölähtöistä, matalan kynnyksen ammatillista tukipalvelua seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29 -vuotiaille tytöille ja nuorille naisille sukupuolen moninaisuus huomioiden.