Ritva Viljanen on uusi Setlementtiliiton hallituksen puheenjohtaja
Ritva Viljanen on aloittanut vuoden vaihteessa Setlementtiliiton hallituksen puheenjohtajana.
– On hienoa päästä mukaan ja nähdä setlementtitoimintaa läheltä. Setlementtityön todellinen laajuus on ollut minulle iloinen yllätys, hän kertoo.
Ritva Viljanen jäi aktiivisesta työelämästä, Vantaan kaupunginjohtajan paikalta, sivuun noin puolitoista vuotta sitten. Hänellä on takanaan yli 40 vuoden ura julkishallinnossa, kuten Helsingin sivistys- ja kulttuuritoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana, sisäministeriön kansliapäällikkönä, Väestörekisterikeskuksen ylijohtajana, sisäministeriön hallitusneuvoksena, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena ja monissa eri tehtävissä valtiovarainministeriössä.
– Toivon, että voin hyödyntää taustaani puheenjohtajan tehtävässäni. Minulla on laajat verkostot, hän sanoo.
Ennaltaehkäisy kannattaa
Kenttä, jossa Setlementtiliitto toimii, on Viljaselle entuudestaan tuttu. Hän nostaa esiin erityisesti ennaltaehkäisevän työn.
– Kun olin sisäministeriön kansliapäällikkönä ja teimme sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, niin me päätimme, että teemme töitä sen eteen, että rikostilastot ja pahoinvointitilastot eivät kasva. Valitsimme painopisteeksi rikollisuuden ennaltaehkäisyn, sillä syrjäytyminen aiheuttaa suurimmat rikostilastot. Ihmisen syrjäytymistä pitää estää kaikin keinoin, ja varsinkin pitää huolta lapsista ja nuorista, hän toteaa.
– Olisihan se oikein ja reilua, että ihminen saisi monta kertaa elämänsä aikana uuden mahdollisuuden. Mutta valitettavasti käy niin, että moni menettää mahdollisuutensa jo lapsuudessa.
Ennaltaehkäisevä työ tuli hänelle tutuksi myös Vantaan kaupunginjohtajan tehtävissä ja Helsingin sivistystoimien ja kulttuuritoimen apulaiskaupunginjohtajana, kun hän vastasi muun muassa maahanmuuttajatyöstä ja työllisyydestä.
Setlementtityö tärkeämpää kuin koskaan
Viljasen mielestä sosiaalialan järjestöjen merkitys on tällä hetkellä vielä tärkeämpi kuin aikaisemmin.
– Tänä päivänä järjestötyö ja vapaaehtoistyö, yhteisöllinen työ ja matalan kynnyksen palvelut ovat vielä entistä tärkeämpiä. Koska lähetteiden saamisen kynnys palveluihin on hyvin korkea, niin tarvitaan juuri ennaltaehkäisevää työtä, matalan kynnyksen työtä ja järjestö- ja yhteisötoimintaa paikallistasolla. Näitä pidän suuressa arvossa, hän sanoo.
– Julkisen hallinnon toiminta keskittyy yhä enemmän suuriin alueisiin ja keskushallintoon. Myös siksi lähellä ihmistä olevan paikallisen järjestö- ja yhteisötyön merkitys kasvaa, hän jatkaa.
Viljasesta ei ole viisasta politiikkaa, että hallitus leikkaa paljon sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta. Kyseessä ovat kuitenkin valtion budjetin mittakaavassa pienet rahat, joilla on valtavan iso merkitys.
Hän korostaa, että vapaaehtoistyötä ei synny ilman erillisrahoitusta.
– Hienoahan Suomessa on se, että noin puolet suomalaisista tavalla tai toisella osallistuu vapaaehtoistyöhön. Meillä on innokkuutta ja halukkuutta, ja sillä on iso hyvinvointimerkitys.
Setlementtityön monipuolisuus on vahvuus
Viljasesta on hienoa, että setlementtiliike tekee työtä niin monipuolisesti ja kautta maan.
– Olen iloinen tästä hienosta työstä, mitä setlementtiliike tekee vauvasta vaariin, hän nyökkää.
– Vanhusten yksinäisyys lisääntyy, kun kynnys päästä hoivakotiin on korkea. Myös lapsiperheet ovat kovilla, ja lasten ja nuorten mielenterveysoireilut ovat lisääntyneet.
Viljanen nostaa esiin myös Setlementtiliiton omistaman Setlementtiasuntojen asunnot.
– Tuettuja, korkeatasoisesti rakennettuja asuntoja tarvitaan. Suomen vuokrataso on niin korkea, hän sanoo.
Maahanmuuttajien kohtelu hälyttävää
Viljanen kertoo olevansa huolissaan maahanmuuttajien kohtelusta Suomessa tällä hetkellä.
– On harmillista, että Suomen kansainvälistyminen ja avautuminen etenevät hitaasti ja tällä hetkellä ne ovat selkeästi menossa takapakkia. Valitettavasti poliittisten päättäjien esimerkki on huono. Meillä rasismi lisääntyy, kun sen pitäisi ilman muuta vähetä, hän pohtii.
Viljanen on erityisen huolissaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtelusta.
– Meidän yhteiskuntamme ulkoistaa heitä. Ja ulkoistushan johtaa syrjäytymiseen, josta me tiedämme, että seuraa huonoja asioita, Viljanen painottaa.
– Viimeisin esimerkki on Suomessa syntynyt Lucia-neito, jonka ensimmäinen identiteetti on tietysti suomalaisuus. On hirveän raskas kokemus näille nuorille, että heiltä yhä uudelleen kysytään, mistä olet tullut, ja että he joutuvat kokemaan rasismia. Näin ei voi jatkua.
Hän nostaa kotouttamistyössä onnistuneeksi esimerkiksi Vantaan kaupungin.
– Tällä hetkellä joka neljäs vantaalainen on taustaltaan vieraskielinen. Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki ja ollut sitä jo pitkään. Vantaa on hoitanut hyvin kotouttamisen: koulussa saadaan lapset ensi hetkestä mukaan, eivätkä he jää ulkopuolelle. Mutta toki tilanteen haastavuuden lisääntyminen näkyy Vantaallakin, hän kertoo.
Rohkeasti ihmisen puolella
Mutta mitä mieltä Viljanen on setlementtiliikkeen Rohkeasti ihmisen puolella -sloganista?
– Slogan on hyvä. Se kertoo, että ollaan jokaisen ihmisen puolella ja lähdetään ihmisen näkökulmasta. Kyllähän sitä voi kaikkea juhlapuheissa sanoa, mutta setlementit tosiaan tekevät tästä oikeasti totta, Viljanen hymyilee.