Asia:  VN/1463/2025

Lausuntopyyntö selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista

Lausunnonantajan lausunto

1. Raportissa ehdotetaan avustustoiminnan uudistamista kahdella vaihtoehtoisella mallilla.

• A – Tasapainoista tulevaisuutta rakentamassa (raportin kappale 4.1.)
• B – Muutokseen sopeuttaminen (raportin kappale 4.2)

Kumpi malleista soveltuu mielestänne paremmin uudistuksen lähtökohdaksi?
Valinta: Ei kumpikaan yllä mainituista, perustelu: Näitä kahta on hankala asettaa rinnakkain, koska kummastakaan mallista ei ole kokonaisuuden ratkaisijaksi. Olisi sekä tasapainoisen tulevaisuuden että muutokseen sopeutumisen näkökulmasta hyvä, että poikkihallinnollisesti ja järjestöt vahvasti osallistaen hahmotettaisiin, mitkä ovat yhteiskunnan keskeisimmät sosiaaliset haasteet, joihin ratkaisuja haetaan. Esim. väestön ikärakenteen vääristymä, segregaatio, maahanmuuttajien kotiutuminen, nuorten mielenterveyshuolet, köyhyys,  jne. Mikäli tällaiseen mentäisiin, tulisi varmistua, että järjestöillä on riittävä autonomia, eikä hallituskausittain vaihtuva poliittinen ohjaus muodostaisi riskiä pitkäjänteiselle työlle. Vaikuttavuuden mittaaminen on perusteltu edellytys, kunhan huomioidaan se, että tarkasteluaika on riittävän pitkä. On asioita ja toimenpiteitä, joita voidaan pitkäjänteisesti suunnitella teemoittain, kuten vaikka vanheneva väestö, tyhjenevät haja-asutusalueet. Järjestötoimijoiden ehdoton etu kuntiin, valtioon tai hv-alueisiin nähden on nopea reagointikyky ja matala hallinto. Järjestöt voivat järjestää toimintaansa nopeasti muuttuneissa tilanteissa ja uusissa haasteissa. Tämä lisäarvo yhteiskunnalle pitää jatkossakin nähdä ja antaa sille arvoa ja autonomiaa.

2. Selvityshenkilön raportissa esitetyssä Tasapainoinen tulevaisuus- avustusmallissa avustuksia kohdennettaisiin viidelle teema-alueelle, jotka liittyvät yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, joihin liittyvään toimintaan tulisi jatkossa kohdentaa STEA-avustuksia. Teemat liittyvät suomalaisen yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, kuten ikärakenteen muutokseen ja kansansairauksiin. Kappaleessa 4.1 esitetyt teemat ovat:  

• lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen
• ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen
• mielenterveyden edistäminen
• yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen
• väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy

Ovatko esitetyt teemat edustamasi organisaation näkökulmasta perusteltuja?

Kyllä ne yläteemoina ovat. Jokainen niistä on valtavan monitahoinen asia, eikä raportista ole luettavissa suoraan, sisältyykö esim. lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseen ilkeät ongelmat ja niiden helpottamiseksi tehtävä laaja järjestötyö. Esim. kiusaaminen, väkivalta, rasismi, köyhyys, työttömyys, vähemmistöt, osattomuus jne. Samanlainen laajennus on tehtävissä kaikkien mainittujen teemojen osalta. Isona teemana tässä kyselyssä on myös yksinäisyys. Se ei ole erillään muista elämän ilmiöistä oleva yksittäisteema, jonka voisi hoitaa pois joillakin kohdennetuilla työmuodoilla. Se on kaikkia ikä- ja yhteiskuntaluokkia koskeva ilmiö, joka voi olla johonkin elämäntilanteeseen (vaikkapa leskeytyminen) liittyvä, mutta usein se liittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin syihin ja on poikkileikkaavana teemana kaikissa viidessä mainitussa teemassa. Samaa koskee myös mielenterveyden edistämistä. Jos on hyvinvointia, toimintakykyä, terveyttä ja osallisuutta ei ihminen todennäköisesti ole yksinäinen.

Monialajärjestön näkökulmasta on täysin mahdotonta asettaa näitä teemoja tärkeysjärjestykseen. Oma järjestöni työskentelee valtakunnallisesti kaikkien mainittujen teemojen äärellä sadoissa paikallisyhteisöissä.

Raportissa yksinäisyyttä on avattu ymmärtäen ilmiön monitahoisuus ja se, miten se ilmiönä koskettaa kaikkia mainittuja teemoja. Siksi on erikoista, että lausunnossa pyydetään kuitenkin asettamaan teemoja tärkeysjärjestykseen.

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä); Käytä kutakin vaihtoehtoa vain kerran seuraavissa kysymyksissä.
A) Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen
–

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä)
B) ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen
–

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä)
C) mielenterveyden edistäminen
​​​​​​​-

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä)
D) yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen
–

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä)
E) Väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy
–

3. Selvityshenkilön raportissa on esitetty kappaleessa 4.1.3., että järjestöjen toiminnan alueellisia hyödyntämismahdollisuuksia voitaisiin lisätä ja hallinnollista taakkaa keventää siirtämällä hyvinvointialueiden järjestöavustukset STEAn hallinnoitavaksi? Kannatatteko ehdotusta järjestöavustusten siirtämisestä hyvinvointialueilta STEA-avustuksiksi?

Valinta: Ei, perustelu (ei pakollinen): Uskon, että hyvinvointialueilla itsellään on tarkempi käsitys siitä, millaisia alueellisia ja seudullisia haasteita ja tarpeita on olemassa. Uskon myös, että hyvinvointialueilla on tarkempi käsitys siitä, mitä järjestöjä alueella on ja millaisia mahdollisuuksia niillä on vastata kuhunkin tarpeeseen. En keskittäisi päätösvaltaa enempää STEAan siitäkään syystä, että alueiden poliittiset voimasuhteet ovat keskenään erilaisia, eikä kaikkia päätöksiä näin altistettaisi kulloisenkin hallituspohjan mukaiselle poliittiselle ohjaukselle ministeriössä. On vaara, että niiden järjestöjen tuottamat palvelut hv-alueilla, jotka eivät muutoin ole STEA-avustusten saajia, jäisivät huonompaan asemaan STEAn päätöksen teossa.

4. Kappaleessa 4.1.1.6 selvityshenkilö on esittänyt tapoja, joilla teemoja olisi mahdollista työstää edelleen siten, että STEAlla on alkuvaiheessa merkittävä rooli. Miten mielestänne mahdolliset muut teemat tulisi määritellä?

Lähtökohdallisesti on hyvä asia, että järjestöt halutaan mukaan kehittämään työtä yhdessä. Järjestöt ovat jalkautuneet laajalle yhteiskuntaan ja tekevät työtään hyvinkin lähellä ihmisten arkea, sen huolia ja kipupisteitä. Järjestöt huomaavat, näkevät ja kuulevat eri puolella maata hiljaisia signaaleja, jotka eivät ehkä vielä ole ilmiöitä, puhumattakaan teemoista. On yhteiskunnallisesti viisasta, jos näihin teematöihin ei lähdetä pelkästään STEAssa valmisteltujen materiaalien ja päätelmien varassa. Eikä myöskään kulloistenkin hallituspuoluiden poliittisiin intentioihin perustuen.  Järjestöt ovat hieno kansallinen pääoma, jonka erityinen rooli ja osaaminen kannattaa ottaa käyttöön kun laaditaan demokraattisen ja hyvinvoivan maan tulevaisuuden rakennuspuita. Toivottavasti tämä näkökulma on STEAssa vahvana.

5. Muita huomioitanne raportista

On ristiriitaista, että yhtäältä järjestöjä kehotetaan yhdistymään ja toisaalta todetaan, että yhdellä järjestöllä voisi olla korkeintaan viisi AK-kohdetta. Tämä ei kannusta yhdistymään. Sama ongelma koskee nettovarallisuutta. Varallisuuden osalta on huomioitava, että järjestöillä voi olla kiinteistövarallisuutta, jolla ei todellisuudessa ole markkina-arvoa. STEAn edeltäjä RAY avusti takavuosina järjestöjen suuriakin rakennusinvestointeja, jotka tällä hetkellä voivat olla omistajilleen taakka. Olisi kohtuutonta, jos nyt suhdanteiden muututtua STEA rankaisisi järjestöjä leikkaamalla rahoituksia niiden vuoksi. Tai, jos raportissa mainittu leikkuri huomioi sellaista varallisuutta, joka ei mitenkään ole realisoitavissa = sillä ei ole olemassa markkinaa, tai se pitäisi myydä pilkkahinnalla.

Olisi toivottavaa, että avustamisen sijaan puhuttaisiin vaikkapa rahoittamisesta. Lukuisten järjestöjen tekemä työ on vaativaa asiantuntijatyötä kovissa olosuhteissa ihmisten kanssa, joiden ongelmat ovat moninaisia. Myös järjestöjen mahdollisuus varhaisiin väliintuloihin on työtä, joka estää isompien ja kalliimmaksi tulevien ongelmien syntymisen. Avustaminen on jotakin sellaista, joka voidaan säästösyistä katsoa tarpeettomaksi. Rahoittaminen taas siltä, että jonkin tärkeäksi katsotun työn kustannukset katetaan.

Luvussa 4.6. on hyviä ehdotuksia verovähennysoikeuden laajentamisesta, varainhankinnan kulujen hyväksymisestä yleisavustukseen ja STEA-rahoituksen käyttämistä EU-hankkeiden omarahoitusosuutena.

Toivottavasti nyt annetut lausunnot luetaan huolella ja niiden pohjalta jatketaan rakentavaa ja kannustavaa vuoropuhelua järjestöjen kanssa.

Pentti Lemmetyinen
toimitusjohtaja
Suomen Setlementtiliitto ry