Kirjoittanut: Laura Paronen, Setlementtiliitto, Etsivän opistotyön koordinaattori 

Mitä kätkeytyy suomalaisen nuoren miehen hyvinvoinnin taakse? Millaiset seikat edistävät tai heikentävät nuorten miesten hyvinvointia?

Nuorten miesten hyvinvointi ei ole pelkästään yksilötason asia, vaan sillä on laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka ulottuvat niin työelämään kuin kansanterveyteen. Aihe on tärkeä yksilöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta.

”Nuoren miehen hyvinvointiin vaikuttaa paljon se, onko esimerkiksi saanut haluamansa opiskelupaikan tai onko töissä. Hyvinvointiin vaikuttaa myös, onko lapsuus ollut tasainen, mikä kantaa nuorta miestä aikuisuuteen. Kokemus kumppanuudesta voi myös vaikuttaa hyvinvointiin. Paineet parisuhteen löytämiseksi on suuret”, kertoo Sekasin Gamingin tiimipäällikkö Joosua Valkeakunnas.

Sekasin Gaming on suomalainen, yli 21 000 jäsenen yhteisö Discordissa. Yhteisöä ei ole rajattu sukupuolen mukaan, vaan sinne ovat kaikki nuoret tervetulleita.

Oppiminen tuo merkityksellisyyttä elämään

Suomi on ollut seitsemän vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Onnellisuutta mitataan ihmisen oman elämänlaadun arvioinnin perusteella. Tutkimuksessa ihmisiä pyydetään arvioimaan elämäänsä asteikolla 0–10. Näiden arvioiden lisäksi tutkijat pyrkivät selittämään eri maiden ja ajanjaksojen välisiä eroja taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden, kuten bruttokansantuotteen, elinajanodotteen, vapauden tunteen ja korruptiohavaintojen avulla.  

Mitä mieltä Joosua on onnellisuustutkimuksesta? Asuuko Suomessa maailman onnellisin mies?

”Jos tätä kysyttäisiin meidän Discord-yhteisössä, niin nuoret eivät allekirjoittaisi väitettä. Siis, että Suomi olisi jotenkin miesten luvattu maa. Rehellisyys ja turvallisuus nostavat toki pisteitä, mutta emotionaalinen ja psykologinen hyvinvointi eivät ole meillä vahvoja. Suomessa on kyllä erinomaiset lähtökohdat sille, että mies voisi olla onnellinen.”

Oppimisen avulla itseluottamus kasvaa.

Oppiminen tuottaa merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Työ ja ammatti antavat elämälle merkityksellisyyttä. Oppimisen ja saavutettujen tutkintojen avulla itseluottamus kasvaa ja usein myös elämänhallinnan tunne nousee. Opiskelu monipuolistaa elämää, parantaa koettua elämänlaatua sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Oppiminen ja osaaminen heijastuvat sekä perheiden että yhteisöjen hyvinvointiin ja luottamuksen ilmapiiriin.

Myös Joosua vahvistaa koulutuksen ja työn merkityksen nuorelle miehelle:

”Vähintään toisen asteen koulutus on nuorelle tosi tärkeä. Tämä on nyt oppivelvollisuusiän nostamisen myötä myös tullut pakolliseksi, ja se on hyvä muutos.”

”Toki näemme myös haasteita esimerkiksi opintojen aikatauluttamisen suhteen, ja oppivelvollisuus luo paineita valmistua ammattiin. Nuori on saattanut 15-vuotiaana hakeutua koulutukseen tietylle alalle, kun oli pakko, mutta työ ei sitten tunnukaan omalta. Yhteiskunnallisesti ei palvele Suomea, että ihminen valmistuu alalle, josta ei halua tehdä itselle uraa. Koulutuksella on vaikutusta myös nuoren miehen tulevaisuuden näkymiin sekä millainen arvo nuorella on parisuhdemarkkinoilla”, Joosua sanoo.

Kuuluminen joukkoon merkityksellistä

Parisuhde, kumppanuus ja rakkaus polveilevat toistuvasti Joosuan kuvauksissa nuorten miesten hyvinvoinnin tekijöistä. Nämä liittyvät ihmisen yhteisyyssuhteen tarpeeseen ja ovatkin olleet osa suomalaista hyvinvointitutkimusta.

Hyvinvoinnin tutkijoista Suomessa lienee tunnetuin Erik Allardt, joka alkoi tutkia hyvinvointia pohjoismaissa 1970-luvulla. Allardt toi esiin kuuluisat hyvinvoinnin kolme ulottuvuutta: having (elintaso), loving (yhteisyyssuhteet) ja being (itsensä toteuttaminen). Allardtin tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että hyvinvointi on moniulotteinen ilmiö.

Myöhemmin Allardt on esittänyt, että having-loving-being-jaottelua pitäisi täydentää doing-ulottuvuudella. Tämä kuvaisi hyvinvoinnin tekemisen tasoa. Myöhemmät teoriat ovat painottaneet doing-ulottuvuuden korostavan ihmisen olevan toimiva olento, joka toteuttaa tekemisen kautta itseään.

Miten Joosua kokee Erik Allardtin hyvinvoinnin jaottelun osuvan nykyajan nuoriin?

”Varmasti nuoremmat sukupolvet tavoittelevat toisenlaista hyvinvointia kuin omistusasuntoa, eliniän kestävää avioliittoa ja vuosikymmeniä kantavaa vakituista työtä. Joillakin toki on vahvat perinteisten arvojen mukaiset menestymisen mittarit. Joillekin nuorille nämä lisäävät suuresti onnellisuutta. Esimerkiksi jos oma perhetausta on rikkonainen, lapsuuteen liittyy väkivallan kokemuksia ja rauhattomuutta, niin näillä nuorilla on enemmän taipumusta tavoitella tasapainoa, rauhallista perhettä.”

”Joillekin nuorille merkityksellisempää on etsiä seikkailua ja jännitystä, matkustella ja tutustua moniin erilaisiin ihmisiin. Tämä on yksilökohtaista. Nuoriin miehiin mahtuu paljon erilaisuutta. Ei ole enää yhtä tapaa olla onnellinen.”

Entä Allardtin kolmas ulottuvuus ”being”, mistä ja miten nuoret miehet saavat kuuluvuuden, jos oletetaan sen olevan edellytys yksilön hyvinvoinnille?

”Kyllä se liittyy niihin yhteisöihin, joihin nuori kuuluu. Jollain tavalla se yhteisö on miehen tukena. Kuulumisen tunne tulee hyväksymisen ja onnistumisen tunteen kautta omassa yhteisössä. Toki myös läheisyys ja rakkaus kumppanilta tuovat kuuluvuuden tunnetta.”

Miehelle on tosi tärkeää kokea, että voi olla hyvä jossain.

”Yhteisöpohjainen arvostus on nuorilla miehillä merkittävä. Esimerkiksi peliyhteisöissä pelataan isossa ryhmässä ja teillä on yhteinen tavoite. Kun olet paras pelaaja siinä tiimissä ja tulee kehuja, niin kyllä se nostaa itsetuntoa. Kuuluvuus tulee tekojen kautta. Miehelle on tosi tärkeää kokea, että voi olla hyvä jossain.”

Yksinäisyys vaiettu ongelma

Aina hyvinvoinnin ulottuvuudet eivät täyty. Kuuluvuuden vastakohta on ulkopuolisuus, johon liittyy yksinäisyyttä.

Yksinäisyys heikentää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä enemmän kuin mikään muu tuntemamme yksittäinen tekijä. Menetämme jopa viidenneksen potentiaalisesta työvoimasta yksinäisyydelle. Yksinäisyys tuntuu kipuna aivoissa samassa kohdassa kuin ihmisen kokema fyysinen kipu. Yksinäisyys nostaa verenpainetta ja kuormittaa sydäntä. Se vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja heikentää vastustuskykyä. Yksinäisen ihmisen kognitiiviset taidot heikkenevät. Yksinäisyyttä ei silti vielä diagnosoida terveydenhuollossa eikä siihen määrätä hoitoa.

Mikä on tilanne nuorten miesten kokeman yksinäisyyden suhteen?

”Yksinäisyys on Suomen nuorten miesten vaietuin ja hävetyin ongelma. Yhteiskuntana me menetetään sen takia tosi paljon”, huokaa Joosua Valkeakunnas.

”Nuoret miehet kokevat yksinäisyyttä siitä, ettei ole perhettä, ei ole kavereita ja jäädään ilman kumppania tai seksikumppania, sellaista intiimiyksinäisyyttä. Läheisyyden kaipuu on huutava.”

Pitkään jatkunut yksinäisyys aiheuttaa hetkellisten tunteiden lisäksi pitkäkestoisempia tunteita, kuten häpeää.

”Yksinäisyys on hyvin tiedostettu, mutta samalla tosi vaiettu. Nuoret miehet eivät julkisesti halua puhua yksinäisyydestä, sillä siihen liitetään henkilökohtaista epäonnistumisen kokemusta. Todellisuudessa se on vaan surullista ja ikävää, eikä siinä pitäisi olla mitään hävettävää”, Joosua sanoo.

Terveydellisten seurausten lisäksi yksinäisyydellä on sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä ja yhteiskunnallisia seurauksia. Yksinäiset ihmiset kokevat sosiaalisen ympäristön kielteisenä tai uhkaavana, mikä saa heidät eristäytymään entistä enemmän. Pitkäkestoinen yksinäisyys saattaa aiheuttaa ihmiselle pysyviä seurauksia.

Yksinäisyys syrjäyttää ihmistä valtavasti.

”Yksinäisyyden suurin ja surullisin seuraus on se, että me ei nähdä niitä ihmisiä. Nuoret miehet katoavat yhteiskunnasta, erakoituvat. Yksinäisyys syrjäyttää ihmistä valtavasti. Yksinäisyyden negatiivisia vaikutuksia nuorten miesten kohdalla ovat lisääntyneet tai pahenevat mielenterveysongelmat, itsetuhoisuus ja päihteiden käyttö, sillä jollakin sitä yksinäisyyttä pitää yrittää turruttaa. Kadonnut, ulottumattomissa oleva nuori mies ei tule autetuksi.”

”Toivon luominen yksinäiselle on hyvin vaikeaa. Me menetämme yhteiskunnassa tosi paljon, jos me emme tee tälle mitään. Yksinäisyys tuhoaa ihmisen elämän.”

Yksinäisyys vähenee palveluilla ja tukirakenteilla

Herää kysymys: kenen vastuulla nuorten miesten hyvinvointi on?

”Kaikkien vastuulla se on, koko yhteiskunnan. Tarvitaan enemmän resursseja, kuten rahoitusta palveluille nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.”

”Haluan kuitenkin mainita, että kenenkään yksilön syytä toisen yksinäisyys ei ole. Tarkoitan tällä sitä, että jos et ole jonkun kaveri tai jos et suostu kumppaniksi. Yksinäisyyteen vaikutetaan palveluilla ja tukirakenteilla.”

”Toki jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten ja millaisia arvoja me tuomme esille ja miten me käyttäydymme. Jollekin vitsiksi tarkoitettu kommentti voi olla toiselle tosi ikävä asia. Tarvitaan puheen muutosta. Emme ehkä yksilöinä pysty pelastamaan tiettyä ihmistä, mutta voimme omalla käyttäytymisellämme tehdä ison muutoksen siihen, miten ihmiset meidän yhteiskunnassamme voivat.”

Rakenteita muutetaan hitaasti, mutta työtä sen eteen tehdään. Eduskuntaan on perustettu työryhmä yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi Suomessa. Työryhmän tehtävänä on edistää kansallisen yksinäisyysstrategian luomista Suomeen.

Lisäksi tarvitaan yksinäisyyttä ehkäisevää työtä mm. kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Yksinäisyys tulisi huomioida opetussuunnitelmissa aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.

Joosua Valkeakunnas korostaa yhteisöjen merkitystä:

”Meillä on suuri tarve yhteisöille, joissa ihmiset voivat itse kukoistaa ja heitä ymmärretään. Sekasin Gaming antaa mahdollisuuksia myös eri tavalla ajatteleville miehille. Jos yhteisöjä rakennetaan vain kapeasti samoin ajattelevien ympärille, ulkopuolelle jäävien osuus saattaa olla tosi iso. Jos me halutaan tehdä maailmasta inklusiivinen, niin emme voi ajatella, että suljetaan tietty osa ihmisistä pois meidän yhteisöistä.”

Lue lisää

Purtilo-Nieminen Sirpa 2024. Hyvinvointi kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksenä luento, Lapin yliopisto

Saari Juho 2011. Hyvinvointi Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus

Saari Juho 2016. Yksinäisten Suomi. Helsinki: Gaudeamus

Kuusterä Kirsti 2023. Valtakunnallinen järjestöjen yksinäisyysverkosto: Yksinäisyyden ehkäisy vaatii laaja-alaista yhteistyötä 

Uusitalo Hannu, Simpura Jussi, Saari Juho ja Laihiala Tuomo 2022. Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys, Allardt -hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017. Helsinki: Into Kustannus