Kehittämistoiminta

Etusivu > Setlementtiliitto > Kehittämistoiminta

Arvokas

Seuraa Arvokasta somessa:

#arvokas

Setlementtiliiton Arvokas

Arvokas-ohjelma rakentaa yhdenvertaisempaa Suomea, jossa jokaisella – lähtökohdista ja elämäntilanteesta riippumatta – on mahdollisuus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Arvokas-ohjelmassa on ohjelmakaudella 2018-2021 ollut mukana 25 hanketta. Hankkeet ovat luoneet mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen ja siten vähentäneet yhteiskuntamme eriarvoisuutta. Arvokasta koordinoi Suomen Setlementtiliitto ry ja sitä tuetaan Veikkauksen tuotoin. Ohjelman koordinaatio ja monet hankkeista ja kehitetyistä toiminnoista jatkavat toimintaansa vuonna 2022.

Arvokas-ohjelman tavoitteina on

  • löytää uusia järjestölähtöisiä toimintatapoja, joilla tuetaan haasteellisessa elämäntilanteessa tai äkillisissä muutostilanteissa olevia ihmisiä
  • tavoittaa hanketoiminnalla ihmisiä myös niiltä alueilta, joissa hyvinvointi- ja terveyserot näkyvät selkeimmin ja vahvistaa heidän osallisuuttaan sekä
  • Arvokas-hankkeiden tuloksellisuuden ja kohderyhmien saaman avun ja tuen vaikuttavuuden lisääntyminen verkostoyhteistyön avulla.

Arvokas-ohjelman loppuraportti julkaistiin joulukuussa 2021

Lisätiedot

Kirsti Kuusterä
Arvokas-ohjelmapäällikkö
050 344 1822
kirsti.kuustera@setlementti.fi

Mona Särkelä-Kukko
Järjestöjohtaja
050 341 3258
mona.sarkela-kukko@setlementti.fi

Seuraa Arvokasta somessa:

#arvokas

Isän näköinen

Isän näköinen somessa:

Isän näköinen -hankkeessa vahvistetaan isyyttä

Valtakunnallisen Isän näköinen ESR-hankkeen tavoitteena on vahvistaa miesten asemaa yhteiskunnassa tasavertaisena kasvattajana ja vanhempana. Hanke kokoaa yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti jo käynnissä olevaa isätyötä sekä vahvistaa kohderyhmätoimintoja yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Hanke toteutetaan Setlementtiliitto ry:n ja Miessakit ry:n yhteishankkeena. 

Hankkeen kohderyhmänä ovat eri tavoin haastavassa elämäntilanteessa olevat isät sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat. 

Kohderyhmätoiminnan lisäksi hankkeessa mallinnetaan ja juurrutetaan menetelmiä kohderyhmän isien parempaan huomioimiseen mm. maakunnallisissa sote-palveluissa, erityisesti perhekeskuksissa.

Lisätiedot

Kari Katajisto 
Projektipäällikkö
050 514 1180
kari.katajisto@setlementti.fi
Suomen Setlementtiliitto ry
Kuopion Setlementti Puijola
Puistokatu 14–16, 2. krs, 70110 Kuopio

Antti Laitinen 
Projektisuunnittelija
050 514 2112
antti.laitinen@setlementti.fi
Suomen Setlementtiliitto ry
Käynti: Jyvälä, Viitaniementie 11-13, 40720 Jyväskylä
Posti: PL Jyvälä, Palokunnankatu 16, 40700 Jyväskylä

Heli Lappeteläinen 
Projektisuunnittelija
040 055 4464
heli.lappetelainen@setlementti.fi
Suomen Setlementtiliitto ry
Isokatu 26 A 10, 90100 Oulu

Ismo Pitkänen 
Projektisuunnittelija
044 751 1347
ismo.pitkanen@miessakit.fi
Miessakit ry
Annankatu 16 B 28, 00120 Helsinki

Isän näköinen somessa:

Mun talous

Mun talous somessa:

Mun talous eli monialainen nuorten talousosaamisen verkostohanke

Mun talous -verkosto kokoaa yhteen nuorten parissa työskenteleviä järjestöjä, yrityksiä, oppilaitoksia sekä finanssialan ja julkishallinnon toimijoita. Tavoitteenamme on nuorten taloudellisen lukutaidon kehittyminen ja talousongelmien väheneminen. Ajatuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan muun muassa teemallisissa tapahtumissa ja seminaareissa. Verkostomme kantavia voimia ovat yhteistyö, avoimuus ja voittoa tavoittelemattomuus.  

Verkoston jäsenten välisellä yhteistyöllä lisätään työn vaikuttavuutta, vältetään toiminnan päällekkäisyyksiä sekä levitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi yhteistyön avulla saadaan koottua hajallaan oleva tieto, toimintamallit ja käytännöt yhteen. Verkosto tekee myös vaikuttamistyötä ja nostaa taloudenhallinnan aihepiiriin kuuluvia asioita julkiseen keskusteluun. 

Lisätiedot

Ville Kujanpää 
Kehittämissuunnittelija
050 591 6252
ville.kujanpaa@setlementti.fi

Ella Niini 
Kehittämissuunnittelija
044 577 8339
ella.niini@setlementti.fi

Mun talous somessa:

NäytönPaikka

NäytönPaikka-nettipalvelu

NäytönPaikka-nettipalvelu on ilmainen, asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeinen työväline, jonka kannustaa ja auttaa tarkastelemaan omaa elämää kokonaisvaltaisesti useista eri näkökulmista. Palveluun sisältyvien työkalujen – kuten elämäntilannekartoituksen, aikajanan ja verkostokartan – avulla palvelun käyttäjät voivat pysähtyä pohtimaan oman elämänsä vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia, ja tehdä ne halutessaan näkyväksi tukiverkostolleen. 

Samalla palvelu tarjoaa työntekijöille valmiin ja monipuolisen tavan tehdä asiakaslähtöisesti ja ammattimaisesti syrjäytymisen vastaista työtä sekä tukea osallisuutta, kasvua ja voimaantumista. 

Palvelua käytetään laaja-alaisesti ympäri Suomen muun muassa työllistymis-, nuoriso-, koulutus-, asumis-, päihde- ja mielenterveyspalveluissa. 

Lisätiedot

Miikkael Ringman 
Kehittämissuunnittelija
miikkael.ringman@setlementti.fi
Suomen Setlementtiliitto ry
Sturenkatu 11, 00510 Helsinki

Setlementtiliiton kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat elinikäinen oppiminen ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt sekä niiden asettamat vaatimukset kehittämistyölle. Setlementtityön kehittämiseen vaikuttavia ilmiöitä ovat mm. eriarvoisuus ja osattomuuden kokemukset, uudet osallistumisen tavat, asutusrakenteen muutos, kestävä kehitys, työn murros, osaamisen tunnistaminen, elämänhallinnan ongelmat ja digitalisoituminen. Kehittämistyötä toteutetaan sekä liiton perustoiminnan että hanketoiminnan kautta. 

Projektiarkisto

 

#SNOWY

#SNOWY oli toukokuussa 2016 päättynyt EU:n rahoitusta saanut nuorisoprojekti, joka edisti nuorten kansainvälistymistä ja kasvatti valmiuksia tulevaisuuden suunnitteluun ja työllistymiseen.

Projekti alkoi syksyllä 2015 ja se huipentui ikimuistoiseen leiriviikkoon Pikku-Syötteellä Pudasjärvellä. Projektin aikana nuoret tutustuivat mm. vapaaehtoistyöhön ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen sekä saivat vinkkejä työnhakuun. Lisäksi #SNOWY oli nuorille mahdollisuus kasvattaa kulttuurien välistä ymmärrystä, kielitaitoa sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Suomen Setlementtiliitto organisoi hankkeen yhdessä neljän muun kumppaniorganisaation kanssa. Suomesta #SNOWY-projektissa olivat lisäksi mukana Hämeenlinnan seudun Setlementti, Vuolle Setlementti ja Nuorisokeskus Pikku-Syöte. Ruotsista kumppanina toimi Fritidsforumin Hemgården Lundissa ja Ranskasta Federatión des Centres Sociaux du Pas-de-Calais Mazingarbessa.

Projekti kohdistettiin 18–29-vuotiaille nuorille ja osallistuminen oli täysin ilmaista. Suomessa nuorisotyöhön ja nuorten kansainvälisiin projekteihin tarkoitetut Erasmus+/Youth in Action -avustukset myönsi Suomen kansainvälisen liikkuvuuden keskus CIMO.

Hae mut mukaan

Hae mut mukaan -hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa vastaanottokeskuksissa asuville nuorille pääsy mielekkään vapaa-ajantoiminnan piiriin vuoden 2016 aikana.

Rahoitus (160 000 euroa) tuli opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Setlementtiliitto jakoi tämän avustuksen 15 paikallisjärjestölle.

Haltsaa Proggis – talousneuvontaa nuorille

Haltsaa Proggiksen (2008–2010) tavoite oli kehittää vapaaehtoistyöhön ja vertaistukeen perustuva toimintamalli, jonka avulla voi auttaa talousvaikeuksissa olevia nuoria. Hanke tuotti materiaalia nuorille oman talouden ”haltsaamiseksi”, koulutti vapaaehtoisia ohjaamaan talousvaikeuksiin joutuneita nuoria ja rakensi vapaaehtoisten talousneuvojien verkostoa.

Mallissa vapaaehtoisilla oli ohjattavanaan yksi talousvaikeuksissa oleva nuori. Hanke myös tuotti vapaaehtoisille suunnatun tietopaketin talous- ja velkaneuvonnasta ja nuoren tukemisesta. 

Kulttuurien koti

Setlementtiyhdistys Naapuri ry ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry toteuttivat Kulttuurien koti -kehittämishankkeen, jossa kehitettiin keinoja ja tukimuotoja ikääntyvien maahanmuuttajien arjen hallinnan helpottumiseen ja turvalliseen ikääntymiseen omassa kodissaan. Hanke toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina 2006–2008 pääasiassa Tampereen Hervannassa. Tosin jo projektin aikana pystyttiin hankkeen toimintoja hyödyntämään laajemminkin Tampereella.

Hankkeen tavoitteina olivat:
  • Kehittää kotona asumisen ja itsenäisen elämän hallinnan tukimuotoja ikääntyville maahanmuuttajille.
  • Tarjota maahanmuuttajataustaisille omaishoitajille tuki- ja virkistystoimintaa sekä koulutusta.
  • Edistää koko asuinyhteisön ja sen toimijoiden eri kulttuurien tuntemusta, keskinäistä ymmärtämystä ja kykyä toimia yhdessä.
  • Lisätä vanhusten parissa työskentelevien valmiuksia ottaa huomioon ikääntyvien maahanmuuttajien kulttuurisia erityispiirteitä.

Meikäpoika

Meikäpoika-projektin (2001–2003) tavoitteena oli luoda uusia malleja poikatyöhön ja etsiä vastauksia poikien kasvuun liittyviin haasteisiin. Pilottihankkeiden, seminaarien ja pojista tehdyn tutkimuksen ja tiedon avulla koottiin kattava paketti poikatyöstä kaikille poikien kanssa työskenteleville. Erilaisissa koulutustilaisuuksissa perehdyttiin poikatyöhön ja sen erityispiirteisiin. Tilaisuuksien tarkoituksena oli herättää keskustelua sukupuolisensitiivisestä nuorisotyöstä ja sen roolista yhteiskunnassa.

Projektissa kehitettiin Isä-poika-toimintaa kuten erilaisia harrastekerhoja, kursseja, leirejä ja retkiä. Isä-poika-toiminta alkoi Tampereella, Hämeenlinnassa ja Oulussa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin poikien seksuaalikasvatusta, joka painotti poikien tunne-elämän tärkeyttä, omista tunteista puhumista sekä elämänhallintataitoja. Aiheesta koottiin materiaalia poikien kanssa työskentelevien käyttöön.

Meillä on idea

Meillä on idea -hankkeen (2014–2016) tavoitteena oli monikulttuuristen nuorten työelämävalmiuksien edistäminen ja heidän mahdollisuuksiensa avaaminen kouluttamalla heitä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä sekä suomalaisesta järjestötoiminnasta. Toiminnan kohderyhmänä ovat monikulttuuriset, 18–29-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole työssä tai opiskele.

Lue lisää

MeKaikki!

RAY:n rahoittama sukupuolisensitiivisen työn kehittämishanke MeKaikki! toimi Suomen Setlementtiliiton koordinoimana vuosina 2014–2017. Hankkeen aikana kehitettiin ja vahvistettiin setlementeissä tehtävää sukupuolisensitiivistä työtä alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. Pääasiallisena kohderyhmänä olivat sukupuolisensitiivistä työtä tekevät setlementtityöntekijät, mutta sukupuolisensitiivistä näkökulmaa levitettiin myös setlementtityön muille toimialoille, liikkeen ulkopuolelle ja kansainvälisesti.

Hankkeessa uudelleensanoitettiin työmuotoon liittyvää termistöä huomioimaan aiempaa paremmin myös kulttuurisensitiivisyyden ja muunsukupuolisuuden.

Keväällä 2017 sukupuolisensitiivisen verkostotyön koordinaatio siirtyi Loisto Setlementille (ent. Kalliolan Nuoret). Samalla myös sukupuolisensitiivisyys.fi-sivuston ylläpito siirtyi.

Monikulttuurinen asuminen

Joensuun Setlementti toteutti pilottipaikkakuntana Suomen Setlementtiliiton monikulttuurisen asumisen kehittämishanketta (2015–2017). Hankkeessa kehitettiin järjestölähtöistä asumisen tukea, jonka kautta vahvistettiin maahanmuuttajien asumisen arkitaitoja sekä osallisuuden eri muotoja. Toimintaa rahoitettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Toiminnan tavoitteet olivat:
  • edistää yhdenvertaisuutta, suvaitsevaisuutta ja vuorovaikutusta ihmisten välillä 
  • lisätä yhteisöllisyyttä 
  • ehkäistä ristiriitoja asuinyhteisöissä ja asuinalueilla 
  • vahvistaa maahanmuuttajien asumiseen liittyviä arkitaitoja

Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä asukkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin valtakunnallisten ja paikallisten asumiseen liittyvien toimijoiden, monikulttuurista työtä tekevien tahojen sekä asuinalueiden asukasyhdistysten kanssa. Toiminta toteutettiin Joensuussa ja lähikunnissa. 

Näky 2

Näky 2 -hankkeen tavoitteena oli luoda Setlementtiliitolle ja sen jäsenyhdistyksille vakiintunut ja kehittyvä sosiaalisen arvioinnin toimintamalli. Tätä prosessia tukivat sähköiset palvelut. Hankkeen kohderyhmänä oli setlementtiliike, ja yhteistyötä arvioinnin osalta tehtiin kaikkien halukkaiden setlementtitoimijoiden kanssa.

Hanke tuki setlementtiliikettä keräämään tietoa toimintansa sosiaalisista tuloksista systemaattisesti, sekä ohjaamaan toimintaansa tämän tiedon pohjalta tavoitteidensa ja arvojensa suuntaan. Hanke auttoi setlementtejä myös sosiaalisten tulosten julkaisun suunnittelussa ja kokoamisessa.

Tulosten arvioinnin ja tiedottamisen kautta toimintaa tehtiin näkyväksi sidosryhmille, rahoittajille ja toimijoille itselleen. Sosiaalisen arvioinnin työvaiheista ammennettiin konkreettisia suuntaviivoja järjestötoiminnan kehittämiseksi. Käyttöönoton vaatimia resursseja kevennettiin hankehenkilökunnan tarjoamalla tuella sekä nettisivuille koottavalla tiedolla arvioinnista ja toteutetuista julkaisuista. Hankkeessa kehitettiin tiedonkeruuta ja -raportointia tukevaa Suuntima-kyselytyökalua.

Näky 2 -hanketta rahoitti Raha-automaattiyhdistys.

Polkuja yhteisöön

Viittakivi Oy käynnisti ESR-rahoitteisen Polkuja Yhteisöön -kehittämishankkeen heinäkuun 2016 alussa. Hanke kesti vuoden 2017 loppuun, ja sen toiminta keskittyi Etelä-Savon kuntiin.

Hankkeen tavoitteena oli kokeilla uudenlaisia toimintatapoja ja yhteistyönmuotoja oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden kotiutumisen sujuvoittamiseksi. Hankkeessa paneuduttiin erityisesti oleskeluluvan saavien työ- ja koulutuspolkujen löytämiseen sekä hyvän asumisen edistämiseen.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Viittakiven Savonlinnan vastaanottokeskuksen sekä Punaisen Ristin Mikkelin ja Pieksämäen vastaanottokeskusten kanssa. Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä alueen kuntien, TE-palveluiden, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Rosmariini

Eheäksi eläjäksi – Rosmariini -projekti toimi Setlementti Naapuri ry:n Kansainvälisessä naisten kohtaamispaikassa Naistarilla kolmevuotisena kehittämishankkeena vuosina 2007–2009 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Projektin kohderyhmänä olivat traumatisoituneet maahanmuuttajataustaiset naiset perheineen. 

Sinuksi

Sinuksi-hanke (2004–2007) kehitti sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä ja teki uusia avauksia nuorisotyöhön lähentämällä sosiaalisen nuorisotyön näkökulmaa sukupuolisensitiiviseen työotteeseen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ryhmätoimintamalli erikseen tytöille ja pojille sukupuolen tuomat erityiskysymykset huomioiden. Malli perustui vuorovaikutteisiin tyttö- ja poikaryhmiin.

Tyttö- ja poikaryhmien tavoitteena oli vahvistaa nuoren identiteettiä, sosiaalisia valmiuksia ja elämänhallintataitoja. Projekti pyrki luomaan kekseliästä ja uutta toimintaa nuorisotyön toimipisteisiin, joissa käy erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Projektissa työskenteli projektikoordinaattori Helsingissä sekä aluetyöntekijä Oulussa.

Taide lähiöiden yhteisöllisyyden vahvistajana

Taide lähiöiden yhteisöllisyyden vahvistajana -projekti oli Suomen Setlementtiliiton koordinoima asukasyhteisöille suunnattu taideprojekti. Projektissa vahvistettiin lähiöiden ja asukasyhteisöjen yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta taidemenetelmin. Yksivuotinen projekti alkoi vuonna 2015 viidellä paikkakunnalla:

  • Hervanta, Tampere
  • Palosaari, Vaasa
  • Kemijärvi
  • Matinkylä, Espoo
  • Kallio, Helsinki
Tavoite

Tavoitteena oli vahvistaa yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta sekä kehittää uudenlaisia yhteisötaiteen menetelmiä, joita voidaan soveltaa kansalaistoiminnassa erilaisissa paikallisyhteisöissä.

Projektin toteutus

Kullakin paikkakunnalla on omat erityispiirteensä, joiden tarpeisiin ja toiveisiin sovellettiin yhteisötaiteen menetelmiä. Yhteisötaiteella tarkoitetaan kollektiivisesti tehtyä taideteosta, joka muotoutuu yhteisön antamista lähtökohdista. Taidetta tehtiin yhteisön ehdoilla ja luomisprosessi oli keskeinen osa teosta.

Projektin taiteellisesta sisällöstä ja menetelmästä vastasi kussakin asukasyhteisöissä ammattitaiteilija ja toteutuksessa olivat keskeisessä roolissa paikalliset asukkaat. Jokaisessa lähiössä työskenteli yhteisötaiteen menetelmiin perehtynyt ammattitaiteilija tai taiteilijayhteisö, joka edusti visuaalisten alojen, esittävän taiteen, musiikin tai sanataiteen osaamista. Teoksen tuotantoprosessi vahvisti yhteisöllisyyttä ja sen lopputuotteena tuleva taideteko jäi elämään yhteisössä joko teoksina tai taltiointeina.

Projekti toteutettiin yhteistyössä Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin, Kalliolan setlementtitalon ja Asukastalo Kylämajan sekä Taiteen edistämiskeskus/Lounais-Suomen aluetoimipisteen kanssa. Projektia koordinoi Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke (2011–2015) ja sitä rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Taide lähiöiden yhteisöllisyyden vahvistajana -projektilla kehitettiin yhteisötaiteen menetelmien käyttöä ihmisten yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistajana paikallisyhteisöissä. Projekti päättyi 31.12.2015.

Tyttöjen Talo -verkoston kehittämishanke

Tyttöjen Talo® -verkoston kehittämishanke oli Tyttöjen Talojen® toiminnan tutkimus-, kehittämis- ja koordinointiprojekti (2008–2010). Hanke keskittyi kehittämään Tyttöjen Talojen® toimintaa tutkimuksen ja koulutuksen avulla sekä levittämään jo olemassa olevia hyviä työmenetelmiä ja edesauttamaan uusien työtapojen syntymistä.

Hankkeen tavoitteena oli myös valtakunnallinen sukupuolisensitiivisen tyttötyön tunnetuksi tekeminen. Tyttöjen Taloja on Helsingissä (vuodesta 2000), Tampereella (vuodesta 2004), Oulussa (vuodesta 2006), Turussa (vuodesta 2007) ja Kuopiossa (vuodesta 2011).

Tyttötyön verkosto

Tyttötyön kolmivuotinen verkostohanke (2011–2013) levitti tyttötyön osaamista ja verkotti tyttötyöntekijöitä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hanketta hallinnoitiin Setlementtiliitosta ja sitä rahoitti RAY. Setlementtien piirissä on kehitetty jo yli viisitoista vuotta sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä ja erityisesti tyttötyötä.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia tyttötyön muotoja, jotka sopivat erilaisiin toimintaympäristöihin. Hankkeen avulla myös verkotettiin tyttötyön vanhoja ja uusia toimijoita ja kehitettiin edelleen tyttötyön koulutusta. Konkreettisia tuotoksia hankkeen edetessä olivat uudistettu Upea Minä -koulutuskansio, tyttötyöstä kiinnostuneille ammattilaisille ja vapaaehtoisille suunnatut verkkosivut sekä raportti, joka nostaa esiin tyttöjen kasvun haasteita.

Hankkeen kautta levitettäviä ja käytännön työssä kehitettyjä työmalleja ovat Tyttöjen Tupa ja Isosisko-toiminta, Tyttöjen Talo sekä Voimaneidot-malli.

Upea minä

Upea minä -tyttötyöprojekti (1998–2000) käynnisti monimuotoista ja säännöllistä tytöille suunnattua ryhmätoimintaa eri puolille Suomea. Hanke toimi myös innoittajana vain tytöille suunnattujen tilojen perustamiseen. Ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin Helsinkiin vuonna 2000 ja Tyttöjen Tupa Tampereelle vuonna 2001. Jo ennen Tyttöjen Tuvan perustamista Tampereella alkoi Isosisko-toiminta.

Upea Minä -projekti haki oppia Tukholman Tjejforumista, jossa oli jo kehitetty sukupuolisensitiivistä tyttötyötä. Hankkeen myötä nostettiin näkyvämmiksi tytöille tyypillisiä ongelmia kuten syömishäiriöt ja suorituspaineet. Keskeistä hankkeessa oli kouluttaa tyttötyöntekijöitä tyttöerityisissä kysymyksissä, rakentaa kattava tyttötyön koulutuskansio ”Upea Minä” sekä järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia.

Hanke saattoi yhteen tutkijoita, opettajia, nuorisotyön ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja loi moniammatillisen pohjan sukupuolisensitiivisen tyttötyön kehittämiselle Suomessa.

Uusi paikallisuus

Uusi paikallisuus -hanke oli Suomen Setlementtiliiton koordinoima kansalaistoiminnan kehittämishanke. Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin yhdessä asukkaiden kanssa välineitä osallistua ja vaikuttaa lähiympäristöön. Toiminnan lähtökohtia olivat kansalaislähtöisyys, paikallisuus, osallisuus ja yhteistyö.

Hanke toimi vuosina 2011–2015 kolmella paikkakunnalla Tampereen Hervannassa, Vaasan Palosaarella ja Kemijärvellä. Lisäksi vuosina 2013–2014 Uusi paikallisuus toimi Kemissä ja Rovaniemellä, joissa yhteistyötä tehtiin paikallisten setlementtien kanssa. Alueilla keskityttiin erityisesti lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen.

Hanketta tehtiin yhteistyössä asukkaiden, yhdistysten, kuntien, seurakuntien ja yritysten kanssa. Tavoitteena olivat käytännöt, joita voidaan soveltaa Suomen kaikissa paikallisyhteisöissä ja erityisesti setlementtityössä.

Uusi paikallisuus -hanke oli Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama.

Julkaisut:

World Café – opas deliberatiivisen World Caféen järjestämiseen

Mitä kaikkea tapahtuikaan – tarinoita kansalaistoiminnasta

Kansalaisraati-käsikirja – opas kansalaisraadin järjestäjälle

Yhdessä mukana

Yhdessä mukana -projektissa yli 60-vuotiaat vapaaehtoiset olivat vertaistoimijoina ikäisilleen tai ikääntyneemmille. Kehitimme setlementtityöhön yhteisöllisen seniori- ja vanhustyön toimintamallin, joka ohjasi vahvistamaan ikääntyneiden toimijuutta ja elinympäristön kokonaisvaltaista turvallisuutta. Toimijuuden ja turvallisuuden vahvistaminen tapahtui vertaistoiminnan, setlementtikeskusten kansalaistoiminnan ja paikallisyhteisöjen avulla.

Toimintamallissa ikääntyneet ja setlementit edistivät yhteisöllistä toimintaa setlementtikeskuksissa ja lähiöissä yhteistyössä eri paikallistoimijoiden kanssa. Tarjosimme valtakunnallista vertaistoiminnan koulutusta sekä monipuolista vertaistoimintaa. Vertaistoiminnan avulla kehitimme ikäihmisille psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti esteetöntä elinympäristöä.

Setlementtiliiton koordinoima Yhdessä mukana -projekti toteutettiin vuosina 2013–2016. Projekti kuului Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan Eloisa ikä -ohjelmakokonaisuuteen.

Julkaisut:

Ihmiset kun innostuu niitä on vaikea pysäyttää

Kotiympäristö täynnä mahdollisuuksia?

Senioriklovneria

Valokuva voimavarana -menetelmäopas