Vastaus Rikoksentorjuntaneuvoston Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman (Turvallisesti yhdessä, 2016-2020) seurantaan

10 / 09 / 2021 | Kannanotot

Yleisesti Suomen Setlementtiliiton rikoksentorjuntatyöstä

Suomen Setlementtiliitto on aktiivisesti osallistunut Rikoksentorjuntaneuvoston työhön Naapuriaputyöryhmän puheenjohtajuudesta (2012-2014) lähtien ja sen jälkeen Rikoksentorjuntaneuvoston jäsenenä. Koemme, että tämä on edistänyt setlementtikentän tiedon saantia ja vaikuttamismahdollisuuksia erityisesti kansallisen tason rikoksentorjuntatyöhön. Osaamisellamme ja näkemyksillämme on arvoa ja meitä kuullaan rikoksentorjuntaneuvostossa.

Samalla myös liikkeen osaamispääoma koskien rikoksentorjuntatyötä on kasvanut ja tullut kiinteämmin/näkyvämmin osaksi työtämme ja puheenaiheitamme. Tämä ei tarkoita, että tekisimme jotain uutta tai enemmän rikoksentorjuntatyötä nykyään, vaan sitä, että osaamme paremmin tunnistaa ja sanoittaa työssämme rikoksentorjuntanäkökulmia, koska siihen liittyvä osaaminen ja tietoisuus on lisääntynyt eri tavoilla. (Esim. liiton henkilöstössä työskentelee kriminologi.)

Jatkossakaan meidän päätehtävämme ei ole eikä tulisi olla rikoksentorjuntatyö, eikä myöskään muiden hyvän elämän kulmakiviä rakentavien eli ennalta tukevan työn kansalaisjärjestöjen päätehtävänä, vaikka vahvasti meidän toimintamme juurille ja toimintamuotoihin ja tausta-ajatuksiin liittyykin sekä kansainvälisesti että Suomessakin. Setlementtiliike on aina ollut aktiivinen rikoksentorjuntatyön ja ennaltaehkäisevän työn toteuttaja ruohonjuuritasolla. Liikkeen jäsenjärjestöt ovat olleet aktiivisia esim. rikoksentorjuntahankkeiden ja kriminaalipolitiikkaan liittyvien hankkeiden ja valtionavun hakijoina.

Meillä on liikkeessämme ns. vahvoja ja kansallistasollakin tunnettuja alan tekijöitä (erityisesti isoissa kaupungeissa mm. Vuolle Oulu, Setlementti Tampere, Kalliolan Setlementti, Auralan Setlementti, Rovalan Setlementti, Puijolan Setlementti, Harjulan Setlementti, Louhelan Setlementti, Jyränkölän Setlementti, Linnalan setlementti jne.). Toimimme erilaisten teemojen ja toimintamuotojen parissa mm alueellisista ja paikallista tarpeista käsin. Toimintakentältämme löytyy toimintamuotoja, teemoja, kokemusta ja korkeatasoista kokemusta käytännön työstä ja alan asiantuntijoita, monipuolista osaamista mm. sovittelusta, RIKU-työstä, Rise-hankkeisiin, kunniaväkivaltaan, väkivaltaan, kiusaamiseen, uusiutumisriskeihin, työllistämiseen ja kuntoutukseen, lapsi- ja nuorisotyö liittyen. Setlementtiliikkeessä tehdään työtä myös monien ennalta tukevien toimintojen parissa, esim. vapaan sivistystyön, kotouttamisen työn, seniorityön ja esim. digitalistaation tuen kautta. Avainteemoja ovat resilienssi, transformatiivinen oppiminen ja muutosketteryys.

Jäsenjärjestömme ovat aktiivisia rikoksentorjuntaan ja kriminaalipolitiikkaan liittyvien valtionapujen hakijoina

Olemme seuranneet liikkeessä myös aktiivisesti viimeisten vuosien aikana setlementtiliikkeen kenttätoimijoiden hakemisen/osallistumisen halukkuutta ja menestymistä erilaisissa alan hankkeissa. Lisäksi olemme aktiivisesti tukeneet tarvittaessa heidän osallistumistaan hakuprosesseihin lisäämällä tietoa hakumahdollisuuksista ja tarjoamalla sparrausapuna siihen, miten eri toiminnat meidän toimintaympäristössämme liittyy ja linkittyy rikoksentorjuntatyöhön, ennalta estävään työhön ja ennaltatukevaan työhön prevention eri tasoilla. Kysymys on siis myös liikkeen sisäisen osaamispääoman lisäämisestä viestimällä, puhumalla ja kannustamalla.

Järjestökentälle tarvitaan koulutuksia ja täydennyskoulutusta, tietoa ns. omaan olemassa olevaan toimintaan sovellettavasta rikoksentorjunnasta. Yksittäiset tietoiskut ja koulutukset eivät riitä. Tämä on toisaalta parasta ennen osaamista, jota täytyisi jatkuvasti ylläpitää ja päivittää. Sekä meillä, että muiden järjestökentän toimijoiden kohdalla.

Hankeluonteisen työyhteisörakenteen takia järjestökentällä on korkea henkilöstövaihtuvuus verrattuna työpaikkoihin, jossa edelleen työskennellään ns. pitkäaikaisten ja pysyvien työsuhteiden parissa. Suomessa järjestötyötä tuottavat lukuisat ja moninaiset toimijat. Yhteistä niillä on toiminta kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten parissa. Maakuntamuutoksen ja sote-uudistuksen yhteydessä
kussakin maakunnassa tehtiin toimialaa koskevia Järjestöt 2.0 -ohjelman selvityksiä, joissa järjestöjen rakenne, resurssit, tehtävät ja vaikuttavuus nousivat esiin. Suuri painoarvo tuossa tarkastelussa on ollut palvelujen tuottamisen näkökulma, ei niinkään turvallisuuspainotteisuus. Selvitykset tuottivat lisätietoa mm. järjestöjen resursseista, kuten henkilöstöstä ja taloudesta. Järjestötoiminnan rahoituspohja on kirjava, mistä syystä koordinoitua tietoa on vähän saatavilla. Koska useat järjestöt saavat rahoitusta Euroopan Unionin rakennerahastojen ja kehittämisohjelmien kautta, ovat työsuhteet lyhytkestoisia ja määräaikaisia. Pysyvään rakenteelliseen työhön ei ole mahdollisuutta. Setlementtiliiton arvio on, että viiden vuoden sisällä oman järjestön henkilöstöstä vaihtuu puolet tai jopa yli sen. Tämä voi luoda haasteita pitkäjänteisen osaamisen ja toimintamallien ylläpidon ja verkostojen kannalta esim. myös mahdollisen ja toivotun paikallisen rikoksentorjuntayhteistyön kohdalla. Konkreettiset rikoksentorjuntatyöhön liittyvät koulutukset/täydennyskoulutukset setlementtiliikkeen, mutta myös koko järjestökentän, työntekijöille voisi olla yksi mahdollisuus lisätä tätä tietoa, tunnistamista, linkittymistä ja konkreettista toimintaa kentällä vieläkin.

Lisäksi hankerahoitukset ja valtionavustukset eivät taivu muun kuin hankkeiden ja toimenpiteiden tekemiseen. Eli käytännön tasolla paikallisen rikoksentorjuntatyön ja yhteistyön kontaktien lisäksi konkreettisen toiminnan tekeminen vaatisi aina myös omaa resurssia/rahoitusta. Koulutukset järjestökentälle kuitenkin kannattaisi, koska osaamispääoma ei mene hukkaan vaan liikkuu
paikasta toiseen- olemme huomanneet meille tulevien ja meiltä eteenpäin lähtevien urapolkujen hiljaisen tiedon kautta. Järjestökentän työntekijät ja alan asiantuntijat liikkuvat merkittävästi erilaisten hankkeiden kautta järjestökentällä paikasta toiseen ja myös järjestökentältä valtion ja kuntien rakenteisiin töihin.

Matalan kynnyksen ja learning by doing rikoksentorjuntavaikutusten arviointia järjestökentälle – osaamista, neuvoja ja helppoja työkaluja

Toimimme vahvasti ruohonjuuritasolla ja olemme sitä kautta myös hiljaisen tiedon äärellä koskien erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia ja paikallisia ja tai/kohderyhmien tarpeita. Kehitämme jatkuvasti työmme vaikutusten arviointia eri tavoitteiden osalta ja ennalta tukevan työn merkitys myös kansantalousnäkökulmasta on meille tuttu (Kivenheittäjän tie). Työllämme on myös ns. suurta rahallista arvoa säästöeuroina, jos lasketaan paljonko säästöjä (vähentäen sekä taloudellista että inhimillistä kärsimystä) yhteiskunnalle syntyy hyvän elämän ja riskiryhmien tukemisesta, tai vaikka sovittelun kautta verrattuna siihen, kun sitä ei tehdä. Kokonaisuus on vaikeasti mitattavissa, koska ns. ei-tapahtunutta -seurausta ja -kuluja on vaikeampi mitata kuin toteutuneita haittavaikutuksia ja siihen tarvittavia yhteiskunnan ns. korjaavia/jälkihoidon resursseja.

Olemme jatkossakin mielellämme mukana, kuulolla, oppimassa ja jakamassa tietoa sekä edistämässä rikoksentorjuntatyön ja ohjelmien toimenpiteiden yhdessä kehittämistä, tavoitteiden ja suositusten räätälöimistä ja niiden toteuttamista meidän rakenteissamme.

Järjestökentän aito osallisuus, ei pelkästään osallistaminen läpileikkaavasti kaikessa

Järjestökentän edustajat tulee ottaa jatkossakin vahvasti mukaan rikoksentorjuntatyön ja ohjelmien suunnitteluun. Koemme, että kolmannen sektorin osallisuuden mahdollistaminen ja aktiivi osallistuminen ohjelmien suunnittelun, toimenpiteiden räätälöimisen ja toteutuksen eri vaiheissa lisäisi ja parantaisi onnistumisen edellytyksiä.

Ehdotamme, että rikoksentorjuntaneuvosto ja sen sihteeristö järjestäisivät myös jatkossa ennaltaehkäisevän työn soveltavaa koulutusta järjestökentälle. Koulutus voi olla matalan kynnyksen luentoja tai vaikka kursseja, josta saisi esim. oppilaitoksen/oppilaitosten osaamispisteitä ja myös itseopiskelun materiaaleja, joiden suorittamisen jälkeen olisi mahdollisuus näyttää osaamista esim. verkkotestin tai pelillistämisen kautta. Kursseja olisi mahdollista toteuttaa yhteistyössä erilaisten oppilaitosten kanssa tai miksipä ei myös vapaan sivistystyön oppilaitosten eli kansalaisopistojen ja kansanopistojen kanssa ja kontekstissa lähiopetuksena tai verkossa (www.kol.fi). Lisäki toteutus tapahtuu omien nykyisten hankkeiden esim. arvioimisen kautta, missä yhdessä päästään miettimään ja pohtimaan erilaisten (ei-rikoksentorjunta) hankkeiden ja toimenpiteiden ns. rikoksentorjuntavaikutuksia ja näkökulmia ja teoreettisia lähtökohtia. Kun opitaan tunnistamaan oman työn merkitystä ja arvoa ja tulee aha-elämyksiä niin myös rikoksentorjuntatyö, sen merkitys ja todelliset (ns. hiljaiset) volyymit tulee näkyvämmäksi. Koulutusta voisi olla tarjolla vapaasti kaikille, mutta erityisesti esim. valtionapua hakeville myönnetyn avustuksen jälkeen tai vaikka ennenkin niin, että samalla syntyisi uusia toimijaverkostoja rikoksentorjuntahankkeiden hakijoiden kesken.

Rikoksentorjuntaneuvoston Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma, Turvallisesti yhdessä, 2016-2020

Ohjelmaan liittyen vastaamme seuraava:

Kysymys 1

1. Kerätään ja levitetään tietoa hankkeista ja hyvistä käytännöistä, joilla voidaan ehkäistä turvattomuuden tunteen lisääntymistä, syrjintää tai esimerkiksi vihapuhetta, joka ehkäisee eri väestöryhmistä tulevien asukkaiden osallistumista paikalliseen toimintaan. Tavoitteena on löytää käytäntöjä, jotka on tutkimuksella osoitettu tuloksellisiksi rikosten vähentämisessä. (ohjelman toimenpide nro 23)

Setelementtiliitto: Kyllä. Toteutuu. Kerätään ja levitetään. Esim. rikoksentorjuntaneuvoston kautta tulevaa tietoa levitetään. Mutta tässä roolimme on vahvasti myös kehittäjän rooli. Työmme jatkuu ja kuten edellä kuvasimme, meillä ja koko järjestökentällä on osaamistarpeita, joita me toivomme tulevan kuulluksi ja että niihin tarpeisiin liittyen tarjotaan seuraavan mahdollisen ohjelman kautta koulutuksia ja resursseja. Olemme mielellämme mukana osaamistarpeiden kartoittamisessa ja sopivien kokonaisuuksien rakentamisessa yhdessä rikoksentorjuntaneuvoston ja muiden järjestöjen kanssa.

Arviomme: Toteutunut osittain. Meidän osaltamme katsomme, että työ on vasta alussa, mutta kulkee hyvään suuntaan ja toivomme sille jatkoa ja yhteistyömahdollisuuksia.

Kysymys 2

2. Kootaan yhteen taloyhtiöiden ja asumispalveluja tuottavien tahojen hyviä käytäntöjä yhteisöllisyyden, asukkaiden yhteisen toiminnan lisäämiseksi ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Julkistetaan ne rikoksentorjuntaneuvoston hyvien käytäntöjen sivuilla ja suunnitellaan ehdotuksia piloteiksi. (ohjelman toimenpide nro 24)

Setlementtiliitto: Ajatus oli ja on vahvasti läsnä Setlementtiasuntojen toiminta-ajatuksessa. Setlementtiasuntojen toimintamalli on rikoksentorjuntaneuvostolle tuttu. Setlementtiasunnot Oy:n toimintalogiikassa arjen turvallisuus ja yhteisöllisyyteen kannustaminen ovat keskeisiä elementtejä. Niitä edistetään mm. seuraavin tavoin:

1. Asukasvalinnan kautta rakennetaan yhteisöjä, joissa syystä tai toisessa haasteellisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset eivät muodosta enemmistöä. Tällöin moninainen ja monikulttuurinen yhteisö tukee heikommin pärjääviä, eikä tapahdu stigmatisoinita.

2. Setlementtiasunnot Oy rakentaa vuokrataloja alueille, joissa on sekä omistus- että vuokrataloja. Tällä halutaan estää alueiden segregaatiota ja edistää erilaisissa sosioekonomisissa tilanteissa olevien ihmisten integraatiota.

3. Yhtiöllä on henkilökuntaa, joiden tehtävä on auttaa ja edistää taloissa olevia yhteisöllisiä rakenteita.

4. Taloja rakennettaessa huomioidaan yhteiskäyttötilojen tarve.

5. Asukkaita kannustetaan yhteisistä tiloista huolehtimiseen ja rakennetaan mm. mahdollisuuksia palsta-, laatikko- tai kattoviljelyyn.

6. Asukkaat osallistuvat osittain myös yhtiön päätöksentekoon valitsemiensa hallituksen jäsenten ja talotoimikuntien kautta.

7. Yhtiössä on luovuttu kiinteistönhoidon ulkoistamisesta. Yhtiöllä on omat huoltohenkilöt, jotka pyrkivät osallistamaan talojen asukkaita. Kiinteistönhuolto tarjoaa myös harjoittelu- ja työmahdollisuuksia niille, joiden pääsy ns. normaaleille työmarkkinoille on vaikeaa.

8. Yhtiö panostaa entistä enemmän viherrakentamiseen sekä talojen ja niiden piha-alueiden luonnonläheisyyteen ja pihojen yhteisöllisyyttä tukeviin ratkaisuihin. Yhtiössä uskotaan, että sellaisessa ympäristössä ihmiset voivat paremmin. Setlementtiliikkeessä on myös asumispalveluihin liittyviä muita kokonaisuuksia, joissa tehdään yhteisötyötä mm. palveluasumisen puolella (Harjula Lahdessa, Jyränkölä Heinolassa, Rovala Rovaniemellä, Linnala Savonlinnassa, Vuolle Oulussa, Louhela Järvenpäässä, Vaasan Setlementti, Toivola-Luotola Kemissä, Kalliola pääkaupunkiseudulla, Tunturila Kemijärvellä, Loisto Setlementti pääkaupunkiseudulla).

Arviomme: Toteutunut osittain. Kokeiluja ja pilotteja ja paikkakunta kohtaisia toimintoja ja toimintamalleja on. Mallintamis- ja levittämistyöhön ei ole resursseja. Voi olla, että taloyhtiöihin ja asumispalveluihin fokusoiminen on yksi tapa, mutta millaisia muita
kohtaamispaikkoja ja yhteisiä/yhdistäviä tiloja on, joissa paikalliset asukkaat kohtaavat ja voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä asuinympäristössään? Taloyhtiöihin perustuvissa malleissa ja toiminnoissa on myös omia haasteita, mm. resurssointikysymyksiä. Liikkeemme kannalta esim. setlementtien tilat ja/tai liikkeemme kansalaisopistot kursseineen ja tiloineen luovat ja mahdollistavat myös sellaisia tiloja ja rakenteita. Olemme kiinnostuneet olemaan mukana ja kuulolla myös jatkossa.

Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät vähävaraiset, asunnottomat ja esimerkiksi vankeusrangaistuksesta vapautuvat henkilöt saavat tukea Asunto ensin -ohjelmasta. Järjestöillä on suuri merkitys tuetun asumisen mallien kehittämisessä, tuottamisessa ja näihin liittyvien palvelujen tarjoamisessa. Järjestöt kouluttavat myös vapaaehtoisia (mm. Suomen Punainen Risti) vankilaystäviksi ja rinnallakulkijoiksi vapautumisen ajankohtaan. Kommenttina, että rikoksentorjuntaneuvosto ja neuvoston sihteeristö on käynyt tutustumassa Setlemenettisuntojen taloon ja konseptiin Jätkäsaaressa.

Kysymys 3

3. Lisätään tietoa dialogia edistävistä, restoratiivisista ja ongelman ratkaisuun tähtäävistä menetelmistä, joita voidaan hyödyntää paikkakunnilla tai alueilla, joissa asukkailla on herännyt erityisiä pelkoja tai on tapahtunut rikos, jota molemmat osapuolet haluavat sovitella. (ohjelman toimenpide nro 25)

Setlementtiliitto: Kyllä. Tätä toteutimme mm. konkreettisesti paikallisen rikoksentorjuntatyöhön myönnetyn valtionavun turvin dialogimenetelmien oppimisen, ja kehittämisen hankkeessamme Osallisuusmenetelmät paikallisen turvallisuuden- ja rikoksentorjuntasuunnittelun työkaluna. Menetelmäkoulutukset. Kehittämishanke. (2018) Osallisuusmenetelmät -hanke (2018). Hankkeen tarkoituksena oli Rikoksentorjuntaohjelmassa mainittujen osallisuusmenetelmien osaamisen levittäminen, käyttöönoton edistäminen sekä menetelmän kehittäminen ja arviointi. Tätä toteutimme suunnitelman mukaisesti menetelmäkoulutusten avulla. Avustusta haettiin osallisuusmenetelmien koulutuksia varten kolmella paikkakunnalla; toteutui viidellä.

Osallisuusmenetelmien koulutusten tarkoitus oli edistää menetelmien käyttöä paikallisessa turvallisuus- ja/tai rikoksentorjuntatyössä. Hankkeen ja koulutusten tarkoitus oli suoraan tukea kansallisen rikoksentorjuntaohjelman Turvallisesti yhdessä toteutusta. Ohjelmassa keskityttiin paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseen ja asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien parantamiseen rikosten ehkäisyssä. Asukkailla on hyvät tiedot alueen turvallisuusongelmista. Heillä voi olla myös hyviä ehdotuksia alueen turvallisuuden parantamiseksi ja osallisuusmenetelmät ja fasilitointi ovat tärkeitä taitoja prosesseja suunnitteleville ja kansalaisyhteisön ja muiden paikallisten toimijoiden yhteisen tahtotilan ja ehdotusten kartoittamiseen ja työstämiseen.

Hankkeen aikana toteutimme menetelmäkoulutuksia, osallisuus ja osallistamispilotteja ja dialogitapahtumia; Heinolassa nuorille, Savonlinnassa asukkaille ja kouluille koulukiusaamisesta Oulussa, vihapuheesta ja turvallisuuden tunteesta Järvenpäässä sekä Vaasan vankilassa vapautuvien turvattomuuden tunteesta ja vapauden kauhusta. (Siitä on rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristölle
lähetetty erillinen raportti.)

Korona 2020

Menetelmien kouluttamis- ja kehittämistyötä ja dialogista osallistavaa työotetta olemme jatkaneet myös 2020 alkaneen koronapandemian aikana poikkeavissa olosuhteissa; tässäkin oikeusministeriön/rikoksentorjuntaneuvoston valtionavun turvin Korona 2020 -hankkeessamme mm. Pietarsaaressa, Turussa, Jämsässä ja Jyväskylässä. Hanke on vielä käynnissä ja se on pandemiasta johtuvaan yhteiskunnan kriisiin ja poikkeustilaan liittyvän rikoksia ennaltaehkäisevän työn kehittämis-, koordinointi- ja selvityshanke.

Hanke toteuttaa sisäisen turvallisuuden edistämistä kuten rikoksentorjuntaneuvoston (RTN) asettama ensimmäinen naapuriaputyöryhmä, jonka toimikausi oli 23.10.2012–30.04.2014. Naapuriaputyöryhmä rakensi moniammatillista yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja kansalaistoiminnan käytänteiksi. Työryhmä julkisti selvitysraportin toimenpidesuosituksineen. Työryhmän työ sai positiivisen vastaanoton ja tätä työtä ja sen suosituksia on arjessa jokainen tahollaan tehnyt. Se oli tärkeä pohja naapuriaputyölle. Nyt tämän lisäksi tarvitaan tehostettua työtä ja edellisen saavutetun tuloksen päivittämistä nykytilanteeseen koronapandemian johdosta.
Hankkeessa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan myös Turvallisesti yhdessä. Kansallista rikoksentorjuntaohjelmaa ja sen keskeisiä toimenpiteitä kuten:

(1) selkeyttää rikosten ehkäisyn kytkeytyminen kunnan muihin suunnitelmiin,

(2) rikosten ehkäisyyn kytkeytyvän yhteistyön ja verkostoitumisen parantaminen viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa,

(3) lisätä rikoksentorjuntatyön osaamista paikallisella ja kansallisella tasolla,

(4) edistää asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemista rikosten ehkäisyn suunnittelussa ja

(5) kehittää kansalaisten osallistumista ja vaikuttamiskeinoja rikosten ehkäisyssä ja koetun turvallisuuden edistämisessä.

Kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa keskitytään paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseen ja asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien parantamiseen rikosten ehkäisyssä. Asukkailla on hyvät tiedot alueen turvallisuusongelmista ja konkreettista tietoa paikkakunnan koronaan liittyvistä rikoksista ja niiltä suojautumisen kannalta tärkeistä välineistä ja keinoista. Heillä voi olla myös hyviä ehdotuksia vastaavien tilanteiden varalta rikoksilta suojautumisen keinoista, yhteistyörakenteista ja avainhenkilöistä ja ideoita oman paikallisen alueen tai haavoittuvien ryhmien turvallisuuden parantamiseksi laajemminkin. Osallisuusmenetelmät ja fasilitointi ovat tärkeitä taitoja prosesseja suunnitteleville ja kansalaisyhteisön ja muiden paikallisten toimijoiden yhteisen tahtotilan ja ehdotusten kartoittamiseen ja työstämiseen.

Hankkeessa on tarkoitus etsiä, kehittää ja ehdottaa toimenpiteitä paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseksi ja sen erityinen paino on rikoksentorjuntatyön eri toimijoiden, kuten viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja asukkaiden yhteistyössä rikoksentorjunnan suunnittelussa ja toteuttamisessa koronatilanteen aikana ja jälkeen sekä vastaaviin tilanteisiin varautumiseksi.

Sovittelu

Lisäksi tässä kohta erityisesti konkreettinen sovittelutoiminta liikkeessämme eli setlementtiliikkeen paikallisyhdistysten tuottamien sovittelupalveluiden kautta neljällä paikkakunnalla; Lahden (Harjula), Oulun (Vuolle), Rovaniemen (Rovala) ja pääkaupunkiseudun alueella (Kalliola).

Arvio: On toteutunut erittäin hyvin käytössä olevien resurssien kannalta, mutta koko ohjelman kannalta, valtakunnallisesti ja organisaatiomme näkökulmastakin katsottuna on mielestämme toteutunut vain osittain. Rikoksentorjuntaneuvoston kautta haetut ja myönnetyt edellä mainitut avustukset ovat olleet merkittävässä roolissa ohjelman toimenpiteiden toteuttamiselle ainakin setlementtiliikkeen organisaatiossamme. Paikallisia pilotteja tehdään, mutta resurssit eivät riitä isompiin satsauksiin. Pyydämme, että tätä otetaan huomioon seuraavissa ohjelmissa ja että työhön turvataan resurssit. Esim. oikeusministeriön myöntämän valtionavun turvin on mahdollista toteuttaa ja turvata ja turvataankin ohjelman tavoitteita, mutta nämä resurssit yksin eivät riitä siihen. Järjestökentällä taas rahoituskuviot, ehdot ja mahdollisuudet ovat tiukat tai olemattomat; niin resurssit kuin rahkeetkaan eivät riitä ja se korostuu, kun yhteiskunta ns. kriisiytyy ja hoidettavia asioita onkin enemmän kuin mahdollista. Miten sekä selviytyä, että samalla kehittyä, kun kaikki ”romahtaa”, resurssit pienenevät ja tarve kasvaa entisestään? Huolestuneina olemme varsinkin korona-aikana huomanneet tähän liittyvät kehittämistarpeet  muutosketteryyden ja resilienssin näkökulmasta.

Rikoksentorjuntatyön ja ennaltaehkäisevän työn ohjelma ja tuki kentälle on tärkeä ja tekee näkyväksi sekä alan toimijoille itselleen että ns. ulkopuolisin silmin ns. näkymätöntä mutta erittäin tärkeätä työtä preventiomallien eri vaiheissa. Koko valtakunnan järjestökenttä on täynnä tätä työtä ja hyviä käytänteitä, mutta emme puhu samaa kieltä niistä asioista. Monet hyvät asiat jäävät näin ollen piiloon, eivät tule
nähdyksi kuin herkulliset ruokasienet metsään varjoon, ellei sinne lähde sienellinen, joka tietää itse mitä etsii tai mitä täytyy löytää.
Yhteistyö kuntien kanssa on mahdollista, mutta yhteistyö ja tuki järjestökentälle voi luoda uutta lähestymistapaa rikoksentorjunta- ja ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta.

Loppusanat

Kiitämme mahdollisuudesta vaikuttaa, kehittää, osallistua ja tulla kuulluksi paikallistason rikoksentorjuntatyön ja ohjelmien toteuttamisessa. Järjestömme näkökulmasta katsottuna koemme erityisesti tärkeäksi ja arvokkaaksi paikallisasukkaiden osallisuuden ja tietoisuuden/osaamispääoman sekä vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen sillä kokemuksemme mukaan niille varattuja resursseja on
valtakunnallisesti ja paikallisesti tarjolla aivan liian vähän.

Yhteistyö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristön kanssa on ollut erinomaista ja saavutettavaa. Helposti lähestyttävä ja kiinnostunut ote paikallistason ennalta tukevaan ja ennalta estävään työhön ja setlementtityöhön lisää asiantuntijoiden ymmärrystä ja tieto-taitoa järjestökenttää koskevan rikoksentorjuntatyön moninaisuudesta, vahvuuksista ja haasteista.

Ystävällisesti Suomen Setlementtiliitto ry:n nimissä,
Regina Järg-Tärno
Sirpa Pekkarinen
Pentti Lemmetyinen