Haluamme laadukasta palvelua vanhuksille, lapsille ja muille heikommassa asemassa oleville. Miten se tehdään?

mennessä 01 / 02 / 2019Kannanotot0 Kommenttia

Viime päivinä on puhuttu paljon vanhustenhoidon laadusta ja ennen kaikkea sen puutteesta. Kyseessä ei silti pitäisi olla yksityinen vs. julkinen -asettelu, molemmissa voidaan toimia hyvin tai huonosti. Kaikkia yksityisiä toimijoita on turha syyllistää: toiminnan tavoitteita, voitonjakoperiaatteita, arvojen käytännön toteuttamisen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimisen tapoja on yhtä monta kuin on yrityksiäkin.

Kriittinen tarkastelu on kaikkien toimijoiden suhteen tarpeen ja syyttelyn sijaan on paikallaan miettiä hetki ratkaisuja. Siksi tässä pari ajatusta jatkokeskusteluja virittämään. 

 

1. Hinta ei saa olla ainoa mittari sosiaali- ja terveyspalveluita kilpailutettaessa
 

Halpa hinta ei läheskään aina ole kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Palveluita kilpailuttaessa pitää ottaa aidosti huomioon ratkaisun inhimilliset arvot ja pitkäaikaiset vaikutukset. 

Paljon palveluita tarvitsevan tai haastavassa elämäntilanteessa olevan ihmisen tilannetta täytyy tarkastella yksilöllisistä tarpeista käsin ja tarjota tarpeenmukaisia kokonaisratkaisuja, jotka vähentävät palvelujen turhaa käyttöä ja myös palveluntarvetta ja muita kustannuksia tulevaisuudessa.

Tämä vaatii saumatonta perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä. Näin olemassa olevia resursseja käytetään huomattavasti nykyistä järkevämmin ja vaikuttavammin. Tästä syntyy myös taloudellisia säästöjä pitkällä aikavälillä. 

 

2. Palvelutuotannossa tarvitaan erilaisia toimijoita
 

Sekä isoilla että pienillä toimijoilla tulisi olla markkinoilla menestymisen mahdollisuuksia. Hankintalainsäädännön soveltaminen ei saa muodostaa paikallisille, kokonaisvaltaisesti inhimillistä hyvinvointia ja osallisuutta kehittäville toimijoille esteitä esimerkiksi ohjaamalla hankintoja pelkästään isojen palveluntuottajien suuntaan. Nykykäytännöillä näin näyttää valitettavasti käyvän ja uudet, innovatiiviset, elämänlaatua parantavat ratkaisut jäävät hintakilpailun jalkoihin. 

Haaste ei ole helppo, inhimillisille arvoille ja hyvälle hoidolle on vaikea määritellä hintaa. Terveen järjen käyttö ja erilaisten tarpeiden huomioiminen kilpailutuksissa olisi silti vähintäänkin toivottavaa. Uskomme, että aktiivisella yhteistyöllä kuntapäättäjät ja erilaiset palveluiden tuottajat voivat löytää entistä vaikuttavampia ratkaisuja edistämään inhimillistä hyvinvointia ja taloudellista kestävyyttä. Eikä kaikkea edes pitäisi kilpailuttaa, kuten esimerkiksi Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi hyvin nostaa esiin. 

 

3. Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyviä kumppaneita
 

Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallin ajureita ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Ne rakentavat ihmislähtöisiä, asiakkaiden ja heidän lähipiirinsä osallisuutta lisääviä ratkaisuja sitoutuessaan tuottamaan pitkäkestoisesti palveluja. 

Toiminnan laadulliseen ja inhimilliseen vaikuttavuuteen panostetaan erityisesti, sillä valtaosa liiketoiminnan taloudellisesta tuotosta palautuu yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen ja palveluiden kehittämiseen. 

Yhteiskunnalliset yritykset vahvistavat paikallisten yhteisöjen tuottavuutta kutsuessaan mukaan myös muita paikallisia toimijoita, vapaaehtoisia ja järjestöjä. Niillä on usein merkittävä rooli muun muassa ennaltaehkäisevässä työssä ja kansalaistoiminnan (vapaaehtoistyö, asukastilat jne.) järjestämisessä. Näiden rooli palvelujen vaikuttavuuden kannalta on merkittävä. Lisäksi yhteiskunnalliset yritykset ovat kotimaisia toimijoita, jotka maksavat veronsa aina Suomeen.

Yhteiskunnallisissa yrityksissä osallistetaan sekä työntekijöitä että asiakkaita ja heidän lähiomaisiaan kehittämään palvelua vastaamaan elämäntilanteen mukaan muuttuviin tarpeisiin. Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat kiistatta maan parhaita erityisryhmien arjen, palvelutarpeen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntijoita. 

Hyviä esimerkkejä siis löytyy, katsokaa vaikka mitä Heinolan Jyränkölässä, Tampereen Kontukodissa, SOS-Lapsikylässä, Helsingin Diakonissalaitoksella, ASPAssa ja monessa muussa yhteiskunnallisessa yrityksessä tehdään. Yhteiskunnalliset yritykset ovat valmiita ottamaan vastuuta suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Se on näiden yritysten omistajien tahto ja mielestämme myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

 

Pentti Lemmetyinen
puheenjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry
toimitusjohtaja
Suomen Setlementtiliitto ry

 

Kimmo J. Lipponen
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry