Suomalaisen käsityön päivän teemana on tänä vuonna yhteistyö
Setlementtiliikkeellä käsillä tekemisellä ja käsityöllä on ollut suuri rooli kautta aikojen. Olemme ylpeitä siitä! Se liittyy läheisesti ja monella tavalla Englannista kotoisin olevaan Arts and Crafts liikkeeseen, jossa käsityöllä ja taiteen tekemisellä oli ja on edelleen valtava merkitys. Lontoossa Toynbee Hallin, ensimmäisen setlementtitalon, sisällä olevan toiminnan lisäksi, myös talon arkkitehtuuri on saanut inspiraatiota ja vaikutteita liikkeestä ja sen esi-isien eli William Morriksen ja John Ruskin ideoista. Chicagossa taas Hull Housen ja Jane Addamsin tiedetään olevan Englannista Amerikkaan saapuneen Arts and Crafts ilmiön aktiivinen tukija ja mahdollistaja.
Myös Suomessa näkyi Arts and Crafts liikkeen tulo ja piirteitä yhteiskunnassa eri konteksteissa 1800-luvun lopussa 1900-luvun alussa – taiteilijayhteisöissä ja kodeissa muiden muassa puutarhakiinnostuksen ja uudenlaisten puutarhakasvien tulon kautta, mutta myös setlementtiliikkeen juurilta ensimmäisten setlementtitalojen kulttuuritoiminnan ja myös käsitöiden yhdessä tekemisen eli yhteisöllisen hyvinvointia edistävän sosiaalisen toiminnan ja harrastustoiminnan kautta. Lisäksi kädentaitojen ja käsityön tekemisen ja osaamisen näkökulmasta setlementtiliikkeessä mielenkiintoista on sekin seikka, että setlementtiliike, talot ja yhteisöt, nuorisoseurat yms. ovat muiden muassa Kalliolan vapaaopiston kursseille ilmoittautumisten esimerkkien valossa olleet kotipesänä myös käsityöläisille esimerkiksi tehdastyöläisten lisäksi. Näin kerrotaan pitkäaikaisen Kalliolan kansalaisopiston rehtorin Ilona Maaperän väitöskirjassa Suostumus, sitouttaminen ja yhteisöllisyys. Setlementtiliikkeen kerho- ja opintotoiminta Helsingissä 1920–1939:
Muutamiin kaupunkeihin ja teollisuuspaikkakunnille oli perustettu maaseudulla yleisiä nuorisoseuroja, jotka kiinnostivat etupäässä alempaa keskiluokkaa, käsityöläisiä ja ammattimiehiä.
Heikki Waris jakoi 1930-luvulla väitöskirjassaan Helsingin työväestön neljään ryhmään: tehtaalaiset, käsityöläiset (mestarit ja työläiset), rakennustyöläiset ja sekatyöläiset.
Esimerkiksi syksyltä 1931 ilmoittautumislomakkeiden suurimmat yksittäiset ammattiryhmät olivat myymäläapulaiset (114), kotona olevat (97), näistä neljä oli miehiä, käsityöläiset (64), palvelijat (55), kaikki naisia, tehtaalaiset (45).
Yhdessä opetetaan ja opitaan
Kädentaidoilla, askartelulla, käsillä tekemisellä yhdessä on edelleen suuri merkitys liikkeen toimintamuodissa sekä nuorisotyön, että kansalaisopistotoiminnan kannata. Nykyään parhaiten tämä kädentaitojen merkitys yhteisösosiaalisena ja hyvinvointia edistävänä toimintana näkyy mm. erilaisten kerhojen kautta ja erityisesti esimerkiksi setlementtiopistojen laajan ja monipuolisen käsityö- ja kädentaitojen kurssitarjonnan kautta, samoin kuin laajemmin valtakunnallisen kansalaisopistotoiminnan kautta. Opistoissa omaan osaamisen ja taidon opettaminen esim. kurssin ohjaajana antaa samalla myös loistavan mahdollisuuden oppia, ylläpitää ja kehittää omia taitojaan ja tehdä käsitöitä.
Käsitöiden tekeminen rentouttaa, luo merkitystä elämään ja tuo ihmisen tiiviimmin osaksi yhteisöä. Kansalaisopistot edistävät kestävän kehityksen arvoja ylläpitäen ja kehittäen paikallista kulttuuria ja vaalien kulttuuriperintöämme. Kansalaisopistoissa voit oppia uusia taitoja ja tulla viihtymään ympäristöön, jossa on tilaa luovuudelle ja erilaiselle ajattelulle.
https://kansalaisopistot.fi/kurssit/kadentaidot/
Käsitöiden tekeminen voi olla rakas hyvinvointia edistävä harrastus, yhteisöllisyyttä edistävä kurssi tai kerho, taito ja lahja, jota opitaan ja opetetaan yhdessä setlementtiliikkeen kansalaisopistoissa tai askarellaan yhdessä esim. lapsi- ja nuorisotyön kerhoissa ja tapahtumissa tai palvelutaloissa. Lapsille- ja nuorille käsitöiden tekeminen voi tarkoittaa vaikka pientä askartelua päiväkodissa, koulussa tai iltapäiväkerhossa motoristen taitojen kehittämistä. Käsityöt voivat olla myös ylisukupolvista mukavaa tekemistä vauvasta vaariin, mummin, papan tai vaikkapa kummin seurassa.
Käsitöiden tekeminen ja merkitys on kasvanut viime vuosien aikana hurjasti jo ennen poikkeusoloja. Poikkeusolot saivat ihmiset vielä enemmän kiinnostumaan käsitöiden tekemisestä, ja selvästi näkyy myös erilaisia buumeja, esimerkiksi kudontaan liittyen. Islantilaisia villapaitoja (lopapeysa) harmonisine maanläheisine väreineen on poikkeusolojen aikana todennäköisesti kudottu ja näkynyt enemmän kuin koskaan Suomessa niin katukuvassa, luontopoluilla kuin somen postauksissakin. Lapsi- ja nuorisotyön toiminnan puolella on kautta aikojen näkynyt ulkona liikkumisen ja kerhojen kautta myös luonnossa ja luonnon materiaaleista tehty askartelu, muiden muassa upeat yhteisölliset lasten yhdessä toteuttamat mandalat.
Ekologisuus ja kierrättäminen on huomioitava materiaaleissa, väreissä ja väriaineissa
Käsitöidenkin kohdalla ihmisen luontosuhde, kestävä kehitys ja vastuullisuus korostuvat. Luonnosta ja luonnon kasveista löytyy väriaineita, joilla värjätä upeat sukkalangat tai kankaat. Mutta mistä? Tunnemmeko me aarteet, joita saa lähiluonnostamme tai vaikkapa bioastioistamme? Pääsiäismunien askarteluista tuttujen kavereiden, sipulin kuorien, lisäksi loistavia värilähteitä ovat aivan uskomaton määrä kasveja ja sieniä! Kasvivärjäys on mukava ja lumoava tutkimusmatka luontoon vaikkapa lasten- ja nuorten kanssa.
Mahdollisuuksia askarrella ja tehdä käsitöitä luonnonmateriaaleista lapsi- ja nuorisotyön harrastustoiminnan lisäksi löytyy esimerkiksi kansalaisopiston kursseiltamme. Luonnonkasvit ovat uskomattoman hieno, mutta vähän tunnettu väriainelähde. Suosittujen käsityökurssien ja -kerhojen lisäksi esim. Kurikan kansalaisopistoissamme on ollut jo useita vuosia kestosuosikkina kasvivärjäyksen kurssi. Mikäli kiinnostuit aiheesta, mutta et kurssille pääse, suosittelen tutustumaan Suomen käsityömuseon näyttelyyn Vihreää väriä.
Millaisia käsitöitä sinä olet tehnyt? Oletko käyttänyt askarteluun kasvien värejä? Millaiselle käsityökurssille olet osallistunut tai osallistuisit mielellään? Kerro se meille Facebook-sivujemme kirja-arvontajulkaisussa ja osallistu arvontaan, jossa voi voittaa Värjärikillan upean 20-vuotisjuhlavuoden Värejä luonnosta -tietokirjan kasviväreistä ja värjäysmenetelmistä.
Suomalaisen käsityön päivän teeman mukaisesti tämä setlementtiliikkeen lapsi- ja nuorisotyössä toteutuvan luontosuhteen edistämistä ja käsityön merkitystä tarkasteleva kirjoitus ja kirja-arvonta on toteutettu yhteistyössä kansalaisopistojen ja Suomen käsityön museon kanssa.
Regina Järg-Tärno
Kirjoittaja toimii lapsi- ja nuorisotyön kehittäjän sijaisena ja setlementtiopistojen verkoston koordinaattorina ja on intohimoisena kriminologina ja värien kauneutta ihailevana pintakäsittelijänä aivan lumoutunut setlementtiliikkeestä ja sen historiasta ja merkityksestä yhteiskuntarauhan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, vapaan sivistystyön ja poikkitieteellisen tutkimuksen edistäjänä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.