Puhu rahasta -kampanja iskee kulutusyhteiskuntaa vastaan

Yksi Sitran nimeämistä yhteiskunnallisista megatrendeistä on kestävyyskriisin kärjistyminen entisestään. Aikamme suurin haaste on löytää ratkaisu luonnonresurssien käytön ja päästöjen irtikytkennälle talouskasvusta ja koetusta hyvinvoinnista. Tätä ei voi Setlementtiliikekään ohittaa. Kyseisessä haasteessa kaikkein vaikeinta on muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja mielen malleja.

Kansainvälisen Global Money Weekin kanssa samaan aikaan, 25.–29.3.2019, ajoittunut Mun talouden #puhurahasta -kampanja pyrki osaltaan löytämään ratkaisuja kestävyyskriisin ratkomiseksi. Tänä vuonna kampanja herätteli nuoria pohtimaan omaa kuluttamistaan.

Ei anneta mainosten päättää puolestamme

Koko ympäröivä maailma viestii meille ja vaikuttaa kuluttamiseemme. Ihmisten kulutustottumuksille luodaan pohja jo vaikutusalttiissa nuoruudessa. Puhu rahasta -kampanja tarkastelee, millaisena kulutus- ja luottoyhteiskunta nuorelle näyttäytyy. Siinä nostetaan esiin sosiaalisen ja fyysisen ympäristön kuluttamiselle luoma paine, ostohuuma, säästämisen tärkeys sekä vastuullinen kuluttaminen.

Kampanja toteutettiin kaksikielisesti yhdessä Marthaförbundetin ja MLL:n Nuortennetin kanssa. Kampanjan materiaalit löytyvät edelleen kampanjasivuilta. Osallistuthan kanssamme kampanjan viestin levittämiseen!

Päätöksiä kuluttaa tehdään tiedostaen ja tiedostamatta ihmisen koko elämänkaaren aikana. Nuoret tekevät yhä enemmän kulutuspäätöksiä yhä nuoremmalla iällä. Nuoriin ja heidän kulutuskäyttäytymiseensä vaikuttavat niin perhe (erityisesti vanhempien taloudelliset asenteet), ystävät, eettiset arvot, sosiaalinen media ja internet kuin mainontakin.

Usein se onkin juuri ovelasti kohdennettujen mainosten maailma, joka päättää puolestamme, mitä me tarvitsemme ja mitä ostamme. Mainokset on suunniteltu siten, että ne kertovat, millainen elämäntyyli on oikea ja muodikas ja millä keinoin voimme saavuttaa menestystä kaveripiirissä.

Mainokset eivät läheskään aina anna todellista kuvaa tuotteesta tai siitä, mikä tuotteen käytön kannalta olisi oleellista. Mainokset luovat mielikuvia; ostamalla tämän tulet onnelliseksi, hyvännäköiseksi, suosituksi jne. Mainosmaailma kertoo joka vuosi uudelleen, millaisiin vaatteisiin ja kenkiin meidän täytyy pukeutua ja millaisia tavaroita ilman emme voi olla. Osa tuotteista tehdään jopa tarkoituksella kestämään vain lyhyen ajan, jotta varmistettaisiin kulutuksen keskeytymättömyys.

Ajat muuttuvat, totesi vallan presidenttikin

Kansalaisten, meidän kaikkien ihmisten valinnoilla, on vaikutusta sekä ympäristön tilaan että ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Ostopäätöksillä ja ostamatta jättämisellä me voimme vaikuttaa markkinoihin ja edistää vastuullista tuotantoa.

Mutta entä kun saamme jatkuvasti ristiriitaisia viestejä kuluttamiseen liittyen? Yksi päättäjä käskee kuluttamaan, jotta pidetään kansantalous kasvussa ja toinen on oikeutetusti huolissaan ilmastonmuutoksesta ja maapallon kantokyvystä, sillä yksinkertainen totuushan on, että me kulutamme aivan liikaa.

Miten ihmeessä voimme siis oikeasti parhaiten toimia maapallon ja toistemme hyväksi? Selvää on ainakin se, että kuluttamista ja talouskasvua ei voi pitää onnellisuuden ja hyvinvoinnin mittarina. Presidentti Niinistökin totesi taannoin uudenvuodenpuheessaan aineellisen yltäkylläisyyden ja jatkuvan kasvun ajan olevan muuttumassa. Meidän täytyy uudestaan määritellä, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme.

Vanhat kansanviisaudet opettavat, että ”rikkaus ei tuo onnea”. Monet nykytutkimukset vahvistavat tämän viisauden totuudenmukaisuuden. Sen jälkeen, kun perustarpeista, kuten puhtaasta juomavedestä, ruuasta ja terveydestä, on huolehdittu, raha ei itse asiassa lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämään. Sen sijaan onnellisuutta lisäävät yleensä aineettomat asiat, kuten hyvät sosiaaliset suhteet ja mahdollisuus tehdä itselle tärkeitä asioita.

Me selviämme kestävyyskriisistä yhdessä

Setlementtiliikkeelläkin on kallisarvoinen mahdollisuus, tai oikeammin velvollisuus, osallistua kestävyyskriisin ratkomiseen. Setlementeissä ympäri Suomea kohdataan tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä. Yhdessä heidän kanssaan voimme määritellä kuluttamisesta ja talouskasvusta riippumattoman hyvinvoinnin sekä antaa esimerkin myös ekologisesti kestävälle pohjalle rakentuvasta toiminnasta. Mitä se missäkin setlementissä tarkoittaa? Ehkä jätteiden lajittelua ja siihen kannustamista, ehkä kasviperäisen ruuan suosimista tai vaikkapa kestävyysteeman esiin nostamista taiteen keinoin?

Kuluttamisella yritetään myös monesti paikata pahaa oloa. Surulliset ihmiset käyttävät tyytyväisiä ihmisiä enemmän rahaa tarpeettomaan kulutukseen. Siispä muiden ympäristötekojen ohella, levittäkäämme hyvää mieltä! Siten teemme palveluksen ihmisten lisäksi myös koko maapallolle.

Puhu rahasta -kampanja ravistelee kulutusyhteiskuntaan pinttyneitä ajatusmalleja. Osallistu tomutustalkoisiin keskustelemalla aiheesta ja jakamalla kampanjamateriaaleja somessa tunnuksella #puhurahasta!