Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Se on mahdollista, kun tunnustetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan tärkeys terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisijänä ja matalan kynnyksen avun tuottajina erilaisissa kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa. Onnistuakseen se vaatii sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan rahoituksen turvaamista. Tulevaisuuden sote-keskusten vaarana on nyt keskittyä raskaisiin sote-palveluihin ja ongelmia ehkäisevä työ jää kuntiin ilman rahoitusta ja järjestöihin ilman rahoitusta ja kumppaneita.
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoituskenttä on moninainen ja tulevat muutokset luovat epävarmuutta järjestökentälle. Valtiovarainministeriön alainen STEA on merkittävä sote-alan järjestöjen rahoittaja, sen lisäksi sote-järjestöjen rahoituksen osana on usein myös muuta rahoitusta, esimerkiksi kunnilta. Hallituksen on luotava ennustettavuutta sote-järjestöjen rahoituskentälle palveluiden ja toiminnan turvaamiseksi. Sote-alan järjestöjen tulee tietää ennen sote-uudistuksen voimaan astumista, jäävätkö nykyiset alueelliset ja paikalliset avustukset kunta- vai uudelle maakuntatasolle. Setlementtiliitto peräänkuuluttaa, ettei sote-alan järjestöjen rahoituksessa ei voi tulla esimerkiksi vuoden taukoa. Sen seuraukset olisivat dramaattiset järjestökentälle ja sitä kautta palvelunkäyttäjille.
Setlementtiliike on suomalaisten ihmisten arjen asiantuntija. Setlementtiliitto on uskonnollisesti ja poliittisesti riippumaton monialainen kansalaisjärjestö ja paikallisten setlementtien keskusjärjestö, joka on perustettu 1918. Yhteensä setlementtiliikkeessä on töissä noin reilu 3 000 ihmistä ja vapaaehtoisten määrä on noin 1 700. Setlementtiliikkeen toimintaan osallistuu 250 000 ihmistä, joista lapsia ja nuoria heistä on reilut 51 000. Setlementit järjestävät muun muassa tyttöjen ja poikien talo-, sekä kansalais- ja kansanopistotoimintaa sekä asumis- ja kuntoutuspalveluita monille heikoimmassa asemassa oleville ryhmille. Erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä toimintaan osallistui 19 032 (7,6 % osallistujista). Vieraskielisiä osallistujia oli yhteensä 92 691 (37,1 % osallistujista). Alle 29-vuotiaiden osuus kaikista osallistujista oli 21 %. Setlementtityö tavoittaa 4,5 % kaikista suomalaisista ja 5,4 % kaikista 15-29-vuotiaista Suomessa.
Sipilän hallituksen tavoittelemaan sote-uudistukseen verrattuna, Setlementtiliiton näkökulmasta Marinin hallituksen kaavailema sote-uudistus on parempi. Setlementtiliitto arvostaa, että Marinin hallituksen mallissa vetovastuu on nimenomana sote-maakunnilla ja julkista palveluntuotantoa tuetaan yksityisellä sektorilla sekä kolmannella sektorilla. Nykyisessä esityksessä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli jää liian pieneksi eikä se tunnista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen nykyistä roolia eikä turvaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan jatkuvuutta.
Setlementtiliitto kannustaa hallitusta antamaan sellaisen sote-esityksen, jolla turvataan kansalaisjärjestöjen toiminnan edellytykset. Palveluntarjoajia kilpailutettavissa laadulla tulee olla merkittävämpi painoarvo, näin varmistetaan kolmannen sektorin kilpailuedellytykset ja laadukkaammat palvelut. Miten turvataan pienten toimijoiden mahdollisuus toimia palveluntuottajina? Paikalliset järjestöt ja pienet yritykset jäävät jalkoihin, jos maakuntien sotehankinnat tehdään avoimilla tarjouskilpailuilla ja isoilla alueilla. Setlementtiliitto pyytää hallitusta selvittämään, voisiko palveluseteli olla yksi ratkaisu tai olisiko mahdollista solmia järjestöjen ja julkisen sektorin/maakunnallisten sote-keskusten välisiä kumppanuussopimuksia.
Nykyisillään yksityisen sektori pystyy pelaamaan järjestökentän ulos kilpailusta hinnalla, mikä ei takaa laadukasta palvelua. Lisäksi monet kilpailutukset ovat liian raskaita sosiaali- ja terveysalan järjestöille, joiden toiminta ja osaaminen keskittyy palvelutuotantoon, ei kilpailutuksiin. Setlementtiliitto kannattaa nk. käänteistä kilpailutusta sote-alan palveluntuotannossa ja siksi paikallisia setlementtejä edustava Setlementtiliitto kannustaa hallitusta ottamaan käyttöön
käänteisen kilpailutuksen. Käänteisessä kilpailutuksessa hankinnan enimmäishinta on määritelty etukäteen, eli hinnoilla ei kilpailla, vaan laatutekijöillä. Näin turvataan palveluiden yhdenvertaisuus ja laadukkuus niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Suomessa setlementit omistavat useita yhteiskunnallisia yrityksiä, Setlementtiliitto esimerkiksi Setlementtiasunnot.
Yhteiskunnallisten yritysten keskeinen päämäärä ei ole tuottaa kohtuuttomia voittoja omistajille, vaan kehittää yrityksen toimintaa asiakkaille parempaan suuntaan. Yhteiskunnallisten yritysten tavoite on tuottaa yhteiskuntaan hyvää. Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toimii Arvo-verkoston puheenjohtajana. Arvo on yhteiskunnallisten yritysten ja muiden vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto, joka edistää kokonaisyhteiskunnallisesti merkittävää liiketoimintaa.
Setlementtiliitto kannattaa Hollannin mallia, jossa ihmisten yhdenvertaisuus on turvattu vakuutusjärjestelmän avulla progressiivista hinnoittelua hyödyntäen, tällöin ei ole erillisiä asiakasmaksuja ja kaikista vähävaraisimmat eivät maksa vakuutusta, mutta ovat silti vakuutettuja. Hollannissa palveluntuotanto on järjestetty nimenomaan voittoatavoittelemattomien järjestöjen ja säätiöiden kautta. Suomessa tarvitaan enemmän julkisen ja kolmannen välistä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa.
Setlementtiliiton mielestä on hyvä, että maakunta vastaa palvelutuotannosta ja -tilaamisesta. Maakuntataso tuo vahvemmat ja leveämmät hartiat sosiaali- ja terveysalan palveluiden turvaamiseksi.
Kansalaisjärjestöjen tilanne hyvin erilainen alueellisesti, erityisesti sen osalta, miten kansalaisjärjestöt on otettu mukaan sote-suunnitteluun ja millaisena niiden rooli nähdään palveluiden tuottajana. Setlementtiliitto kannattaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen puolen vahvempaa ja tiiviimpää yhteistyötä palvelunkäyttäjien yhdenvertaisuuden ja
kansanvaltaisuuden vahvistamiseksi.
Viimeisimmät kommentit