Setlementtityö ja NäytönPaikka – Oma Elämä Näkyväksi

Nuorten syrjäytymiseen on yritetty tarttua eri tahojen toimesta jo vuosien ajan. Yksi aktiivisista palveluista on ollut yli vuosikymmenen ajan Setlementtiliiton ylläpitämä NäytönPaikka-nettipalvelu. Palvelu tarjoaa asiakaslähtöisellä, moniammatillisella ja sosiaalipedagogisella työotteella syrjäytymisvaarassa oleville ja jo syrjäytymään päästetyille ihmisille mahdollisuuksia vahvistua sosiaalisesti, kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi ja kiinnittyä myönteisellä tavalla yhteiskuntaan. Miikkael Ringmanin kirjoitus on alun perin julkaistu Futura-lehdessä 4/2020.

Suurin osa suomalaisista voi tilastojen valossa varsin hyvin, ainakin talousmittareilla mitattuna. Samalla kuitenkin yksilöiden ja jopa ihmisryhmien väliset hyvinvointi- ja tuloerot osoittavat muutoksen merkkejä: kansamme on jakautumassa entistä selkeämmin hyvä- ja huono-osaisiin, toisistaan irrallisiin ryhmiin. Vaikka suurin osa ihmisistä voikin tänä päivänä paremmin kuin koskaan, yhteiskunnan laitamilla ja marginaalissa on samaan aikaan yhä enemmän erilaisia huono-osaisuuden tiivistymiä, joissa elävät ihmiset jäävät tavalla tai toisella, omasta tai ympäröivän yhteiskunnan mielestä, sivuun yhteiskunnan myönteisestä kehityksestä. Tulevaisuuden näkymänä tämä kehitys on huolestuttavaa. Väestö ikääntyy ja samalla esimerkiksi nuorten työllisyysnäkymät heikkenevät.

Polarisoituminen näkyy nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa: vaikka valtaosalla nuoristamme asiat ovat historiallisessakin mittakaavassa paremmin kuin koskaan, osalle on kasautunut henkisiä, fyysisiä ja sosioekonomisia ongelmia muidenkin edestä. Näitä henkilökohtaisia haasteita löytyy myös nuorilla, jotka tulevat ns. hyvistä perheistä. Merkittävimpiä nuorten ongelmista on useita eri ilmaisuja saanut syrjäytyminen, johon on yritetty tarttua eri tahojen toimesta jo vuosien ajan. Yksi aktiivisista palveluista on ollut jo yli vuosikymmenen ajan Setlementtiliiton ylläpitämä NäytönPaikka-nettipalvelu. Palvelu pyrkii edistämään asiakaslähtöisellä, moniammatillisella ja sosiaalipedagogisella työotteella syrjäytymisvaarassa olevien ja jo syrjäytymään päästettyjen ihmisten mahdollisuuksia vahvistua sosiaalisesti, kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi ja kiinnittyä myönteisellä tavalla yhteiskuntaan.

Setlementtityö on alusta asti perustunut samoihin kestäviin arvoihin, joista tärkein on tieto yhteisöllisyyden ihmistä voimistavasta vaikutuksesta. Tähän pyritään yhteistyöllä ja arjen keskellä toteutuvalla toisen huomioonottamisella. Työtä ohjaavat yksilön kunnioitus, erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisiin, tasa-arvon vaaliminen sekä heikompien auttaminen. Toiminta-alue yltää lapsi-, nuoriso- ja vanhustyöstä opinto-, kulttuuri- ja monikulttuurisuustyöhön sekä monipuolisiin asumisen palveluihin. Aidosti pioneerihenkisinä paikalliset setlementit etsivät jatkuvasti uusia tapoja tehdä sosiaalista työtä, erityisesti niillä alueilla, joilla mikään muu taho ei vielä toimi tai tuota palveluja. Suomessa setlementtityö on erityisesti keskittynyt yksilön oman elämänhallinnan edistämiseen, elinikäisen oppimisen tukemiseen, vuorovaikutuksen ja aidon lähimmäisyyden lisäämiseen sekä yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimintamuotojen kehittämiseen. Setlementtiliiton ja NäytönPaikka-nettipalvelun toiminta on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta sekä voittoa tavoittelematonta.

Mikä on NäytönPaikka -nettipalvelu?

NäytönPaikka-nettipalvelu on käyttäjille maksuton, asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeinen työväline, joka kannustaa ja auttaa tarkastelemaan omaa elämää kokonaisvaltaisesti useista eri näkökulmista. Palveluun sisältyvien työkalujen – kuten elämäntilannekartoituksen, aikajanan ja verkostokartan – avulla palvelun käyttäjät voivat pysähtyä pohtimaan oman elämänsä vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia, ja tehdä ne halutessaan näkyväksi tukiverkostolleen. Samalla palvelu tarjoaa työntekijöille valmiin ja monipuolisen tavan tehdä asiakaslähtöisesti ja ammattimaisesti syrjäytymisen vastaista työtä sekä tukea osallisuutta, kasvua ja voimaantumista. Palvelua käytetään laaja-alaisesti ympäri Suomen muun muassa työllistymis-, nuoriso-, koulutus-, asumis-, päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Palvelun sisältöjä on työstetty vuodesta 2005 lähtien tiiviissä yhteistyössä käyttäjien ja hyvinvointialan työntekijöiden kanssa. Palvelun ensimmäinen versio otettiin käyttöön 2007 ja sen jälkeen sitä on päivitetty useaan otteeseen.

Palvelun perusolemusta kuvasi käyttäjäkyselyssä eräs asiakas osuvasti ”tulevaisuuden työpöytänä asiakkaan ja työntekijän välillä” ja toinen työntekijäkäyttäjä taas ”neutraalina asiakastietopakettina ja identiteettityökaluna, jonka hallinnasta vastaa asiakas, mutta myös tärkeänä kommunikaation ja itsearvioinnin työkaluna asiakkaan ja ohjaajan yhteisessä työskentelyssä”. Palvelun käytössä on olennaista se, että ihmiselle tarjotaan paitsi henkilökohtainen väline pohtia omaa elämää ja ottaa siitä vastuuta, myös asiantuntevaa tukea tämän voimavaraistumisprosessin läpikäymiseen. Ihmistä siis motivoidaan ja vastuutetaan, mutta ei kuitenkaan jätetä yksin virtuaalitodellisuuteen mahdollisesti hankalienkin asioiden kanssa. Nettipalvelu on ensisijaisesti ihmisen oma työväline, kansio omasta elämästä, joka kuitenkin tarjoaa myös työntekijöille valmiin, monikäyttöisen ja ajan hengen mukaisen työ- ja apuvälineen. Sen avulla työntekijät pystyvät konkreettisesti ja asiakaslähtöisesti

• tukemaan nuorten itsereflektointia ja vahvistumista,
• kohtaamaan nuoret uudella tavalla etävälineen avulla,
• saamaan monipuolista ja asiakkaiden itsensä näköistä, sosiokulttuurista todellisuutta vastaavaa tietoa nuorista,
• päivittämään omia työmenetelmiään, tietojaan ja asenteitaan sekä
• verkostoitumaan entistä tiiviimmin muiden työntekijöiden kanssa.

NäytönPaikka -palvelu vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien, esimerkiksi työelämään ja opintoihin tähtäävien nuorten ja nuorten aikuisten sekä heikommassa asemassa olevien omia voimavaroja ja osaamisen tunnistamista. Palvelua päivitetään parhaillaan sen kymmenenteen versioon, olemassa olevaan palveluun pääset tutustumaan osoitteessa www.naytonpaikka.fi.

Ihmiskeskeinen ja arvoperustainen kehittämistyö

Suomalaisen palvelujärjestelmän ongelmista on puhuttu paljon. Erityisesti on kiinnitetty huomiota palveluiden nivelvaiheisiin ja oikea-aikaisuuteen. SoTe-alalla pohditaan myös, miten eri palveluita käyttävät kokisivat itsensä osallisiksi ja aktiiviseksi omassa palveluprosessissaan. SoTe-palvelujärjestelmä kannustaa yksilöä ottamaan yhä enemmän osaa oman elämänsä ohjaukseen ja rohkaisee toimijoita toimimaan yhdessä ja rakentamaan palveluiden ekosysteemejä.

Ihmiskeskeisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä ymmärtää ja nähdä ihmisten tarpeita, elämäntilanteita ja huomioida myös kulttuurista syntyviä tarpeita. Jotta voidaan kehittää parempia ja sujuvampia palveluita, vaaditaan kehittäjiltä myös herkkyyttä kuunnella ihmisiä ja soveltaa erilaisia ratkaisuja merkityksellisillä tavoilla. Kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi ja autetuksi oikea-aikaisesti ja toivomallaan tavalla, syvenee myös kontakti yksilön ja palveluiden välillä. Työntekijän ja yksilön yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi on tärkeää luoda luottamuksellinen ja kuunteleva suhde, jossa ihmisen itse tuottama tieto on ensisijaista. Tällainen suhde mahdollistaa usein myös ihmisen kokonaisvaltaisen elämäntilanteen tukemisen ja näkyväksi tekemisen.

Arvoperusteisessa kehittämisessä ajatuksena on parantaa palvelujen laatua ihmisten tarpeista käsin. Erilaisten tukitoimenpiteiden kohdalla olisi hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, onko ihmisen elämänlaatu parantunut toimenpiteiden tuloksena ja saiko ihminen mielestään oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea. Kun kehittämistyön rinnalla otetaan huomioon ihmisten omat tarpeet ja mielipiteet, päästään nopeammin ja pienemmillä resursseilla toimiviin ratkaisuihin. Oikeiden palveluiden löytäminen oikeaan aikaan tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä, työn inhimillisestä puolesta puhumattakaan.

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuskuvissa toivotaan ihmisten aktiivisempaa osallistumista oman elämänsä hallintaan ja ohjaukseen. NäytönPaikka ja setlementtityö ovat mukana tämän tulevaisuuskuvan rakentamisessa. Ihmiselle pyritään tarjoamaan välineitä oman elämänsä ja elämäntapahtumien näkyväksi tekemiseen sekä oikeiden välineiden löytämiseen ratkaisujen löytämiseksi. Onnistumisen todennäköisyys kehittämistyössä kasvaa, kun lähtökohtana on kaikkien ihmisten samanarvoisuus ja ihmisten valinnanvapautta arvostetaan.

NäytönPaikka on puhtaasti asiakkaan oma itsereflektoinnin ja osallisuuden työkalu, jolloin työntekijöillä on ennemminkin mahdollistajan ja sivusta tukijan rooli ihmisen kasvuprosessissa. Todella tärkeänä on pidetty sitä, että nettipalvelu tarjoaa tavanomaisen keskustelun ohella uudenlaisia, vaihtoehtoisia tapoja hahmottaa monipuolisesti, visualisoida, kirjoittaa auki ja tehdä itselleen ja muille näkyväksi omia ajatuksia, tekemisiä, tuntemuksia, toiveita, pelkoja jne. Sen lisäksi, että nettipalvelu tarjoaa valmiin välineen ihmisille ja työntekijöille, olennaista on myös palvelun kautta tehtävä pioneeri- ja asennekasvatustyö hyvinvointialan kentällä: ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija ja suuntaviivojen vetäjä. Yhteiskunnassamme on vielä paljon matkaa tämän asetelman muuttamiseksi.

Tulevaisuuden hyvinvointi – kenen käsissä se on?

Datavirrat ja elämäntilanteiden ympärille rakennetut palveluiden ekosysteemit ovat osa tulevaisuuden hyvinvointia. Vuoden 2020 pandemiatilanne on ohjannut ja pakottanut ihmiset uudenlaisten ratkaisujen ääreen ja erään arvion mukaan kyseinen digiloikka olisi normaalioloissa saattanut kestää noin viisi vuotta. Asenteet ihmisten hyvinvointia tukevaan teknologiaan tuntuvat parantuneen ja mukaan lähtemisen kynnys digitaalisiin palveluihin on alan ammattilaisten keskuudessa madaltunut. Tilanteen osittain myös pakottamana on huomattu, ettei uudet välineet olleetkaan vaikeita tai vaarallisia. Samalla tunne siitä, että jotain merkittäviä muutoksia tässä poikkeustilanteessa voisi todella tapahtua, kasvaa ja muuttuu mahdolliseksi.

Digitaaliset palvelut saattavat ratkaista fyysisten välimatkojen ja esteiden lisäksi myös toisenlaisia haasteita; esimerkiksi toisille kasvokkain kohtaaminen ammattilaisen kanssa ei ole vaihtoehto. Käyttäjäkyselyjen mukaan on elintärkeää tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja kohtaamisen muotoja, kuten chat- ja puhelinpalveluita sekä etäohjauksen välineitä. Etäkonsultaatiot ovatkin merkittävästi lisääntyneet myös terveydenhuollon puolella.

Digitaalisten palvelujen kasvulle ei näy loppua. Hyvinvointi ei tarkoita ainoastaan sairauksien ja tuen tarpeiden kartoittamista ja diagnosointia, vaan myös palveluiden räätälöintiä ja hyvinvoivia ihmisiä. Ihmisten mahdollisuuksia hyötyä heihin liittyvästä datasta voisi merkittävästi vahvistaa. Monipuolinen data ja sen avulla mahdollistuva ennakointi voisi merkitä parempia palveluita ja toimivampia ekosysteemejä ihmisten arjessa. Palvelutarpeiden ennakointi ja sisällöt tulevat paranemaan, kun ihminen kokee lisäksi omistavansa oman elämänsä ja olevansa siinä keskeinen toimija.

Suomalainen julkinen sektori voisi hyvin toimia asiassa edelläkävijänä ja viitoittajana. Tässä ansioituneesti asiaa ajaa kansallinen tekoälyhanke AuroraAI, joka pyrkii tekemään arjesta ja liiketoiminnasta sujuvampaa AuroraAI-verkon avulla tietoturvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Tämän mahdollistamiseksi AuroraAI-ohjelmassa luodaan tekoälyn hyödyntämiseen pohjautuvat toimintamallit mahdollistamaan maailman paras julkinen hallinto. Mukaan on otettu vahvasti poikkisektorinen toimijaverkosto ja palveluja rakennetaan ihmislähtöisesti. Järjestöillä ja yhdistyksillä on asiassa oma vahva asiantuntijuutensa ja suora kosketuspinta kansalaisiin. Uskon, että asian ympärille olisi mahdollista luoda myös kansainvälistä kiinnostusta ja liiketoimintaa. Vuoden 2022 loppuun jatkuva ohjelma luo pohjaa palvelujen ja ihmisten paremmalle kohtaamiselle tekoälyn avulla.

Olemmeko tulevaisuudessa valmiita yhdistämään ammattilaisten, viranomaisten ja kansalaisten asiantuntijuuden?

Miikkael Ringman
Kirjoittaja työskentelee Suomen Setlementtiliiton NäytönPaikka-palvelun kehittämissuunnittelijana