Suomen Setlementtiliitto on antanut 15.9.2023 lausunnon valtioneuvoston asetusluonnoksesta, joka koskee sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoitusta.

Avustuslajit (1 §)

Setlementtiliitto kannattaa ehdotusta, jossa valtionavustuksiin liittyvää käsitteistöä yhdenmukaistetaan. 

SOSTE ry on tätä asetusta koskevassa kannanotossaan tuonut esille, että avustusjärjestelmän tulee ohjata avustuksen saajaa tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen toiminnan järjestämiseen. Yhdymme SOSTE ry:n kantaan, että avustuksen tehokkaan käytön ja raportoinnin kannalta yksi avustus on lähtökohtaisesti aina parempi vaihtoehto kuin monta pienempää avustusta. Jos siis avustusviranomainen rahoittaa saajan säännönmukaista toimintaa kokonaisuudessaan, lähtökohtana tulisi aina olla yksi kohdentamaton yleisavustus.  

Avustettava toiminta (2 §) 

Setlementtiliitto kiittää ehdotusta siitä, että avustusluonnoksen 2 §:n 1 momentissa viitataan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen laajasti ymmärrettynä, jolloin avustettavaksi voi tulla monesta eri näkökulmasta terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävä toiminta. Tämä antaa kansalaistoiminnalle mahdollisuuksia muuttaa ja kehittää toimintaa kussakin ajassa.  

Asetusluonnoksen 2 § 2 momentti ja sitä koskevat perustelut huomioivat tilanteet, joissa järjestöjen erityisosaamista tarvitaan lakisääteisen toiminnan toteuttamiseen. Setlementtiliitto pitää tärkeänä, että tällainenkin järjestötyö voi tarvittaessa olla avustuskelpoista. Esimerkkejä toiminnoista, joiden avustuskelpoisuus on tärkeää varmistaa jatkossakin ovat Rikosuhripäivystys, Nollalinja sekä rikos- ja riita-asioiden sovittelu.  

Avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset (3 §) 

Avustusluonnoksen kohdassa 3 mainitaan ”avustuksen saajan edellytykset rahoittaa omavastuuosuus”. Tarkempi muotoilu olisi ”mahdollinen omavastuuosuus”, sillä avustus voi kattaa myös 100 % kokonaiskustannuksista.  

Avustuksen määrä (4 §) 

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että jatkossakin avustus saa kattaa 100 % kokonaiskustannuksista, jos muuta rahoitusta ei ole saatavilla.  

Luonnoksessa ehdotetaan uutta säännöstä avustuksen hakijan varallisuuden arvioimisesta. SOSTE ry on lausunnossaan tuonut selkeästi esille, kuinka avustusteksti tässä muodossaan ei ole täsmällinen ja sovellettavissa kaikkiin tapauksiin. Kuuden kuukauden tarkasteluaika on lyhyt ja epätäsmällisesti muotoiltu, eikä ota huomioon järjestöjen nettovarallisuuteen vaikuttavia satunnaisia tekijöitä. Tämä kohta tulisi poistaa asetuksesta, ja pidättäytyä viranomaisen linjauksen tasolla.  

Valtionavustuksen hakeminen (5 §) 

Setlementtiliitto kannattaa asetusluonnoksen kohtaa, jonka mukaan investointi- tai hankeavustuksissa useammalle vuodelle jaksotettava avustus voidaan hakea kerralla noudattaen 1 momentissa tarkoitettuja määräaikoja. Tämä jo käytössä ollut käytäntö keventää hakemiseen liittyvää hallinnollista työtä.  

Avustuspäätös (6 §) 

Setlementtiliitto kannattaa kirjausta, jossa yhdellä hakumenettelyllä useammalle vuodelle myönnettävissä investointi- tai hankeavustuksissa voidaan tehdä tulevien vuosien osalta sitova päätös jo vahvistetun talousarvion ja siihen sisältyvän määrärahan puitteissa.  

Setlementtiliitto yhtyy Aivovammaliiton esitykseen, että avustuspäätökseen tulee saada yksilöity peruste, jos haettua avustusta ei myönnetä haetun suuruisena tai se hylätään kokonaan. Ilman yksilöityä perustetta hakijan on vaikea perustella oikaisuvaatimusta.  

Avustuksen käyttö (8 §) 

Pykälässä tulisi säilyttää avustuksen saajan mahdollisuus myös vuokrata tilat, jos toiminta on käyttötarkoituksen mukaista.

Yhdymme SOSTE ry:n huomioon, että asetuksella ei tule estää yleishyödyllisten organisaatioiden välistä vuokraus- tai toimitilakustannusten jakotoimintaa, jossa samoissa, yhdelle järjestölle investointiavustuksella rahoitetuissa tiloissa toimii useampi yleishyödyllinen järjestö. Mikäli tämänkaltainen yleishyödyllisten toimijoiden keskinäinen yhteistyö tosiasiallisesti estyisi asetuskirjauksella, se johtaisi järjestöjen omistamien tilojen merkittävään alikäyttöön ja olisi ristiriidassa tilojen tehokasta käyttöä koskevien tavoitteiden kanssa. Asetusluonnoksen muotoilua tulee korjata niin, että se sallii tilan vuokraamisen toiselle yhdistys- tai säätiömuotoiselle yleishyödyllisen toiminnan harjoittajalle. 

Yleisavustus (10 §) 

Asetusluonnoksen 10 § 4 momentissa todetaan, että ”kohdennettua yleisavustusta saadaan käyttää vain avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin vähennettynä toiminnan tuotoilla.” Aiemmin hyväksyttävät yleiskulut ovat voineet olla korkeintaan 15 % Ak- ja C-avusteisen toiminnan toteutuneista kokonaiskuluista. Asetusluonnoksessa tai perusteluissa ei tämän pykälän kohdalla mainita erikseen yleiskuluja, joten jää epäselväksi luetaanko ne ”avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin”. Pidämme erittäin tärkeänä, että jatkossakin järjestöt, jotka eivät saa yleisavustusta voivat kattaa kohdennetulla yleisavustuksella ja hankeavustuksella yleishallinnollisia kuluja. Nämä kulut ovat tyypillisesti järjestöjen toiminnan jatkuvuuden kannalta hyvin olennaisia.  

Osarahoitusosuuteen myönnettävä avustus (12 §) 

Setlementtiliitto pitää tärkeänä osarahoitusosuuteen liittyvää säännöstä. Yhdymme SOSTE ry:n kantaan, että osarahoitusta tulisi voida myöntää myös yleisavustukseen ja investointiavustukseen, tai näiden pois jättäminen tästä pykälästä perustella tarkemmin.  

Asiakkaiden valinta (14 §) 

SOSTE ry on lausunnossaan tuonut esiin, että asiakkaiden valintaa koskevat asiakirjat voivat sisältää osin hyvin arkaluonteista henkilökohtaista ja salassa pidettävää tietoa. Vaatimus tietojen kymmenen vuoden säilyttämisajasta on hyvin pitkä. Esitämme, että tietojen säilyttämisajan pituus selvitetään myös tietosuojasääntelyn näkökulmasta, ja vaadittua aika lyhennetään tai annetaan selkeät ohjeet siihen, millaisten asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja sisältävien asiakirjojen säilyttäminen on tosiasiallisesti tarpeellista avustuksen käytön asianmukaisen ja riittävän valvonnan kannalta.  

Avustuksen käyttöaika (15 §) 

Setlementtiliitto on tyytyväinen asetusluonnoksen muotoiluun, jossa avustuksen käyttöaika on myöntämisvuosi ja sitä seuraava kalenterivuosi. Käytäntö on osoittautunut joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.  

Selvitys avustuksen käytöstä (17 §) 

Asetusluonnoksen ehdotus nostaa ns. AUP-raportin raja 300 000 euroon on kannatettava. Yhdymme SOSTE ry:n esittämään huomioon siitä, että järjestöille huomattavan taloudellisen ja hallinnollisen rasitteen asettava AUP-järjestelmä tulee analysoida kokonaisuudessaan ja arvioida, onko erityisraportoinnilla saavutettu sellaisia tuloksia, että järjestelmän jatkaminen korkeammallakaan eurorajalla on järkevää.  

Maksujärjestely takaisinperittävässä avustuksessa (18 §) 

Asetusluonnoksessa takaisinmaksulle esitetään asetettavaksi ehdoton kahden vuoden takaraja. Setlementtiliitto esittää, että takaisinperintä tulee hoitaa suunnitelmallisesti ja tehokkaasti, mutta samalla huomioiden järjestön resurssit ja tosiasiallinen takaisinmaksukyky. Myös kahta vuotta pidemmästä takaisinmaksuajasta sopiminen voi olla tarpeen, ja viranomaisten tulisi voida sopia myös kahta vuotta pidemmästä takaisinmaksuajasta.  

Neuvottelukunnan kokoonpano (19 §) 

Setlementtiliitto kannattaa asetusluonnoksen muotoilua, jossa neuvottelukunnan jäsenten tulee olla sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden toimialaa edustavia, toimialan yhdistysten tai säätiöiden ehdottamia henkilöitä.  

Kuusterä Kirsti 

Suomen Setlementtiliitto ry