Lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on joutunut alakoulussa kiusaamisen uhriksi. Lapsiperheköyhyyteen liittyy pahimmillaan kiusaamista, syrjintää, ulkopuolelle jäämistä, mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä lähisuhdeväkivaltaa.

Olemme huolissamme hallituksen sosiaaliturvaleikkauksista ja hyvinvointialueille asetetuista säästövelvoitteista, jotka vaikuttavat lasten hyvinvointiin.

Viimeistään viimeviikkoisen Vantaan väkivaltatragedian jälkeen on aika tunnistaa, että sekä kiusaamisen kohteeksi joutuva että väkivaltaa toisia kohtaan käyttävä lapsi tarvitsevat välitöntä apua. Vain oikea-aikainen puuttuminen ja tuki voivat ennaltaehkäistä kiusaamista ja kouluväkivaltaa.

Ulkopuolisuutta ja kiusaamista kokeva lapsi tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka ottavat hänen kokemuksensa vakavasti. Koulun aikuisilla on oltava riittävä tietotaito tunnistaa myös hiljainen kiusaaminen ja puuttua siihen tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.  

Erityistä tukea tarvitsevien lasten tulee saada riittävää ja oikea-aikaista tukea kaverisuhteisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin. Heillä on suurentunut riski joutua kiusatuksi, ajautua kiusaajan rooliin tai olla molempia samanaikaisesti. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus on tehokkain väkivallan ehkäisyn keino.

Kiusaava tai väkivaltaa käyttävä lapsi voi huonosti. Kiusaava lapsi ei usein pysty itse muuttamaan käytöstään, vaan tarvitsee siihen aikuisten vahvaa tukea. Kiusaava lapsi ja hänen huoltajansa tulisi velvoittaa osallistumaan kiusaamisen selvittelyyn samalla tavalla kuin aikuinen rikoksen tekijä tai siitä epäilty. Kiusaavalle lapselle annettava tuki ei voi perustua tuen vastaanottamisen vapaaehtoisuuteen.

Päättäjillä on vastuu. Perheille on mahdollistettava sellainen toimeentulo ja tuki, ettei lapsen tarvitse kasvaa väkivaltaisessa ympäristössä tai köyhyydessä.  Ja toisaalta lasten ja nuorten arjen ympäristöihin tulee ohjata riittävästi resursseja – aikaa ja aikuisia – jotta väkivallan ennaltaehkäisy ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen ovat mahdollisia. Lapsiryhmien kokoja varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ei voida enää kasvattaa. Kouluissa ja päiväkodeissa on oltava riittävästi psykologi- ja kuraattoripalveluita vastaamaan lisätukea tarvitsevien lasten avunsaannista.

Harjulan setlementin Valopilkku on tehnyt jo viidentoista vuoden ajan kiusaamisen jälkihoitotyötä. Työntekijämme kohtaavat vuosittain satoja kiusattuja ja heidän vanhempiaan sekä kouluttavat noin 1000 eri alojen ammattilaista kiusaamiseen liittyen.

Valopilkun ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kokemusta ruohonjuuritason työstä kiusattujen ja kiusaajien kohtaamisessa tulisi hyödyntää jatkossakin. Kolmannen sektorin resurssit on varmistettava, koska järjestöjen ammattilaisten tekemä tärkeä työ täydentää julkisen sektorin työtä. Yhdessä voimme vähentää huomattavasti kiusaamista ja väkivaltaa lasten ja nuorten keskuudessa.

Ari Tuupainen
Harjulan setlementti
Toiminnanjohtaja, rehtori
Hämeen rikos- ja riita-asioiden sovittelun johtaja

Tina Holmberg-Kalenius ja Nina Kaituri
Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku

Pentti Lemmetyinen
Suomen Setlementtiliitto
Toimitusjohtaja