Valtiovarainministeriö on esittänyt osana hallitusneuvotteluja vapaan sivistystyön rahoitukseen mittavia, jopa 50 prosentin leikkauksia. Tällä olisi peruuttamaton vaikutus monien ihmisten hyvinvointiin.

– Olemme pöyristyneitä leikkaussuunnitelmien lyhytnäköisyydestä. Vapaa sivistystyö on yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, joka vahvistaa ihmisiä, vähentää yksinäisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä, sanoo Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen.

Setlementtiliiton paikallisyhdistykset, eli setlementit, ovat yhdessä maamme suurin yksityinen vapaan sivistystyön tekijä. Setlementeillä on yhteensä 13 kansalaisopistoa, kolme kansanopistoa sekä erityistä tukea tarvitsevien nuorten taideoppilaitos.

Opiskelu ennaltaehkäisee syrjäytymistä

Kansalais- ja kansanopistot kannattelevat vähävaraisia ja syrjäytymisriskissä olevia henkilöitä juuri siellä, missä tuki on tarpeen, myös pienillä paikkakunnilla.

– Setlementtien sivistystyö tavoittaa vuosittain tuhansittain juuri tällaisia ihmisiä. Eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä, suomen kieltä opettelevia uusia tulijoita, mielenterveytensä kanssa kamppailevia, kehitysvammaisia ihmisiä sekä monia muita, Lemmetyinen sanoo.

– Vapaa sivistystyö on avointa kaikille. Juuri se, että toiminta vetää puoleensa kaikenlaisia ihmisiä tekee siitä arvokasta myös erityisryhmille – kohdataan, tehdään yhdessä ja koetaan vertaisuutta, toteaa Lemmetyinen.

Tutkimukset osoittavat, että vapaa sivistystyö tukee ihmisten kykyä elää tasapainoista elämää. Hyvinvoiva ihminen lisää yhteiskunnallista hyvinvointia.

Kurssihintojen korotukset veisivät osalta mahdollisuuden oppia uutta

– On hämmentävää ja koko vapaan sivistystyön merkittävää työtä loukkaavaa, että leikkauksista edes puhutaan, sanoo Oulussa toimivan Vuolle Setlementin kansalaisopiston toimitusjohtaja Jussi Kemppainen.

Yksi kansalaisopistojen rahoitusleikkauksen perusteluista on liittynyt kurssilaisten oletettuun kykyyn maksaa enemmän opiskelustaan.

– Väite, että vapaan sivistystyön opiskelijoista keskimääräistä useampi olisi korkeasti koulutettu hyvätuloinen, on ainakin meille absurdi. Meillä opiskelee vuosittain yli 8 000 alueemme asukasta, joista valtaosa ponnistaa kyllä ihan eri lähtökohdista, Kemppainen toteaa.

Mikäli leikkauksiin päädytään, kurssimaksut vääjäämättä kallistuvat. Kemppaisen mukaan onkin vaarana, että koulutukset joudutaan tulevaisuudessa kohdentamaan juuri väitteessä esitetyille maksukykyisille ryhmille. Samalla he, joita opiskelu hyödyttäisi eniten sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta, jäisivät ulkopuolelle.

– Heinolassa me olemme kunnan ainut kansalaisopisto, toteaa puolestaan Sirkka Suomi, Jyränkölän setlementin ylläpitämän Heinolan kansalaisopiston rehtori. – Kuntien asukkaat tulevat olemaan kovin eriarvoisessa asemassa, kun opistotoiminta pahimmillaan säilyy vain nostamalla asiakkaan hintoja.

– Kansalaisopistot ovat ottaneet isosti koppia mm. digisyrjäytyneistä, maahanmuuttajista ja ikäihmisten hyvinvoinnista. Valtionosuuksien nitistäminen lisää varmuudella muita yhteiskunnan menoja, joten tässä siirrellään nyt euroja taskusta toiseen, Suomi summaa.

Tiedote julkaistu 30.5.