Jooga on osa setlementtihistoriaa ja setlementtitoimintaa tänäkin päivänä
Sanskritinkielinen sana ”yoga” merkitsee yhteyttä ja yhdistymistä. Se on sekä ihmisen sisäistä yhteyttä että yhteyttä muihin ihmisiin, ympäristöön ja luontoon. Rauhanomainen ja kunnioittava vuorovaikutus erilaisten ihmisten välillä auttaa meitä luomaan keskinäistä hyvinvointia ja välttämään konfliktien syntyä maailmassa. Eikös tämä joogien ajatus sovikin aika hyvin setlementtiarvoihin?
Joogalla onkin vahva sija suomalaisen setlementtiliikkeen historiassa. Jooga rantautui Suomeen 1900-luvun alussa. Joogaa opetti ensimmäisen kerran Suomessa oopperalaulaja Tuure Ara, joka alkoi 1940-luvulla pitää joogakursseja Viittakiven kansankorkeakoulussa. Viittakiven opisto oli Hauholla toimiva Setlementtiliikkeeseen kuuluva kansainvälinen kansanopisto. Ensimmäisenä suomalaisena joogaopettajana pidetään Elvi Saarta. Hän toimi muun muassa opettajana Rovaniemellä Rovalan Setlementissä sekä Viittakiven opiston ensimmäisenä rehtorina vuosina 1951−1974. Elvi kumppaneineen opetti joogaa ennen kaikkea terveyttä edistävänä ja psykofyysisenä harjoituskokonaisuutena. Katso tästä Ylen hurmaava, minuutin mittainen Joogausta Viittakiven opistossa -pätkä.
Jooga on kautta historiansa kohdannut ennakkoluuloja ja vastustusta. Jotkut ovat kokeneet, että sen kautta välitetään vierasta kulttuuria ja uskontoa. Jooga tarjoaa kuitenkin vielä tänäkin päivänä, yli 4000-vuotisella kokemuksella, antoisan ja innostavan menetelmän ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja löytää uusia mahdollisuuksia oppia tuntemaan ja kehittämään itseään – uskonnosta, kansallisuudesta tai ideologiasta riippumatta. Enemmän joogaa ja vähemmän vihanpitoa!
Kansainvälisen joogapäivän (21.6.) kunniaksi lapsi- ja nuorisotyön tiimimme arpoo kaksi kirjaa: yhden Hyvän yön jooga -kirjan, joka sisältää rauhoittavia liikkeitä lapsille ja miksei myös aikuisille, ja yhden Joogaleikki-kirjan. Arvontaan voi osallistua Facebook-sivuillamme!