Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa kansalaisten hyvinvointia, eivät menoerä, painottaa Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen.

Parhaillaan käytävissä hallitusneuvotteluissa etsitään säästökohteita, ja mukana neuvotteluissa ovat perussuomalaiset. Puolueen kansanedustaja Jussi Halla-Aho on nostanut esiin, ettei valtion tule jatkossa rahoittaa ”kankkulankaivoja”, kuten kansalaisjärjestöjä.

– Puhe kansalaisjärjestöjen haitallisuudesta kertoo tietämättömyydestä. Järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä, varhain ongelmiin tarttuva ja kaikkia ihmisiä mukaan kutsuva toiminta on kustannustehokasta, Pentti Lemmetyinen toteaa.

Järjestötoiminnan vaikuttavuudesta on paljon tutkittua tietoa.
– Me rakennamme yhteistyökumppaniemme kanssa turvallisia paikallisyhteisöjä kaikkien ihmisten hyvän elämän puitteiksi. Mikään eduskunta, tai mikään hallitus, ei millään kokoonpanolla voi ratkaista näitä asioita yksin, Lemmetyinen tähdentää.

Kansalaisjärjestöt tavoittavat tukea tarvitsevat

Lemmetyinen puhuu kokemuksesta, sillä 105-vuotias Setlementtiliitto on yksi Suomen suurimmista ja vanhimmista kansalaisjärjestöistä. Sillä on 36 jäsenyhdistystä ja toimintaa 50 paikkakunnalla.

– Kohtaamme työssämme paljon ihmisiä, joista monet ovat elämässään hankalassa tilanteessa. Ilmiöinä se tarkoittaa esimerkiksi köyhyyttä, yksinäisyyttä, asunnottomuutta, päihteiden väärinkäyttöä, mielen hyvinvoinnin ongelmia, laiminlyötyjä lapsia ja väkivallan uhreja, hän kertoo.

Setlementtien toimintaan osallistuu säännöllisesti yli 225 000 ihmistä, joista yli 40 000 on nuoria. Käyntikertoja tulee vuodessa runsaasti yli miljoona.

Katse käännettävä nuorten hyvinvointiin

Kansalaisjärjestöt kannattaa valjastaa tuottamaan hyvinvointia niille ominaisilla toimintavoilla. Ne ovat jalkautuneet sinne, missä ihmiset ovat.
– Hyvinvointivaltion sijaan olemme jo pitkään kutsuneet maatamme hyvinvointiyhteiskunnaksi. Se tarkoittaa, että meitä kaikkia tarvitaan hyvinvoinnin tuottajiksi. Ei vain verovaroin toteutettuja palveluita ja hallinnon rakenteita, Lemmetyinen sanoo.

Poliittisten päätöksentekijöiden, muun julkisen sektorin ja elinkeinoelämän rinnalla on siis olemassa kansalaisyhteiskunta, järjestöt ja kansalaiset.
– Varmaa on, että jos emme yhteiskuntana pidä huolta lapsistamme ja nuoristamme ja tarjoa heille osallisuutta ja toivon näköaloja, olemme tuhon tiellä. Yhtä varmaa on, että jos annamme Suomeen muualta muuttaneiden ihmisten syrjäytyä ja vastustamme uusien tulemista, olemme umpikujassa. Tekemättömälle työlle ei riitä omasta takaa tekijöitä, Lemmetyinen toteaa.

Julkaistu 10.5.2023